TUTKIJALÄÄKÄRINÄ KLIINISESSÄ ROKOTETUTKIMUKSESSA

23.11.2020

Outi Laajalahti
tutkijalääkäri, gynekologi

Covid-19-pandemia sulki keväällä koulut ja konttorit. Syksy on ollut alueellisten karanteenien aikaa. Henkeä pidätellen olemme seuranneet SARS-CoV-2-viruksen maailman valloitusta, nyt jännitämme jo useiden rokotteiden kaupallistamista. Olemme saaneet runsaasti tietoa immunologiasta ja rokotteiden tutkimustyön tärkeydestä. Vaikka hyvin useisiin infektioihin on jo olemassa suojaava rokote, tarvitaan rokotteita lisää, ja vanhoja, jo olemassa olevia, pitää kehittää edelleen. Uusia taudinaiheuttajia löytyy ja tunnetut taudinaiheuttajat muuntautuvat; nyt olemassa oleva rokote ei ehkä enää jonkin ajan kuluttua annakaan riittävää suojaa.

Miksi kliinistä rokotetutkimusta tarvitaan?  

Kliinisen rokotetutkimuksen merkitys tarttuvien tautien ehkäisyssä on tullut nyt pandemian aikana jokaisen kansalaisen tietoisuuteen. Rokotetutkimuskeskuksissa me teemme tosi tärkeää työtä. Merkityksellisenä pidän esimerkiksi HPV-rokotetta ja sitä, että se kuuluu kansalliseen rokoteohjemaamme. HPV-rokotetta on tutkittu niin lapsilla, kuin aikuisilla. Ensimmäinen Rokotetutkimuskeskuksen tutkimus tehtiin 2006 ja siihen osallistui 11–17-vuotiaita tyttöjä ja poikia. Huikean hienoa on, että rokoteohjelma laajeni tänä syksynä ja HPV-rokotteen saavat nyt myös pojat. On valitettavaa, että HPV-rokotteesta julkisuudessa leviää paljon perättömiä väitteitä rokotteen haitallisuudesta. Tosiasiassa HPV-rokotetta on tutkittu todella valtavasti ja se on todettu turvalliseksi. Se on myös ensimmäinen rokote, joka oikeasti antaa suojaa syöpäsairauksilta.

Osassa rokotetutkimuksia varmistetaan aikaisemmin kehitettyjen rokotteiden tehon säilymistä, toisissa tutkitaan ja kehitetään entistä tehokkaampia ja laajakirjoisempia rokotteita jo olemassa olevien rokotteiden rinnalle. Myös kokonaan uusia rokotteita tutkitaan. Miltä kuulostaa esimerkiksi 15-valenttinen tai jopa 20-valenttinen pneumokokkirokote rokoteohjemassa nyt olevan 10-valenttisen sijaan? Tai entäpä jos olisi 5-valenttinen meningokokkirokote, josta saa suojan A, B, C, W ja Y meningokokkikantoja vastaan? Synnynnäiseltä sytomegalovirustartunnalta suojaavaa rokotetta on kehitetty. Erityisen mielenkiintoinen on parhaillaankin käynnissä oleva RSV-rokote raskaana oleville naisille, jossa maternaaliset, äidin vasta-aineet suojaavat vastasyntynyttä kuuteen ikäkuukauteen asti RS-virustartunnoilta. RSV-rokotteita on tulossa myös lisää aivan vauvaikäisille kuin myös vanhuksille, me teemme työtä vauvasta vaariin! 

Lääkärin työtä tutkimusklinikalla ohjaavat tutkimuskohtaiset tutkimussuunnitelmat

Tutkimuspotilaat tulevat tutkimusten aikana meille hyvin tutuiksi. Monissa tutkimuksissa potilaat käyvät klinikallamme useita kertoja. Tutkimuksiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja niissä mukana oleminen auttaa meitä kaikkia. Tutkijalääkärit kartoittavat tutkimuksiin mukaan haluavien terveydentilaa ja ottavat kantaa, pystyvätkö he osallistumaan kyseessä olevaan tutkimukseen. Tutkittaville tehdään tutkimukseen osallistumisen aikana terveystarkastus vähintään kerran, joskus useammin, riippuen tutkimuksen vaatimuksista. Tutkittavan terveydentilan seuranta ja heidän turvallisuudestaan huolehtiminen, mahdollisten rokotteiden sivuvaikutusten havainnointi ja raportoiminen, kuuluvat tutkijalääkärin tehtäviin. Asiakastyön ohella tutkijat tekevät paljon kirjallisia töitä. Työtä ohjaavat tutkimuskohtaiset suunnitelmat, protokollat, joiden tarkka noudattaminen on tärkeää.  

Yleislääkäri, pediatri, gynekologi? ― Tutkijalääkärinä voi toimia Suomessa laillistettu lääkäri

Outi Laajalahti tutkijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, gynekologi

Minä olen yleislääketieteen erikoislääkäri, gynekologi ja nyt myös rokotetutkija. Kliinisen työn kokemuksesta on ollut runsaasti hyötyä tutkimustyössä. Varsinkin viimeaikaisissa ja nyt käynnissä olevissa tutkimuksissa olen voinut hyödyntää erityisesti gynekologian erikoisalaani. Yksi lääkärintyön hienoimpia asioita on työn monipuolisuus. Uunituore yliopiston luentosaleista ulos kävelevä lääkäri ei vielä ole akuuttihoidon taitaja, sisätautilääkäri, kirurgi, gynekologi tai lastenlääkärikään. Hallittavien asioiden kenttä on valtava ja uraidentiteetin löytäminen on haastavaa. Rokotetutkimusklinikalle voi tulla töihin Suomessa laillistettu lääkäri. Tutkijalääkärin työ vaatii kiinnostusta kliinisestä tutkimustyöstä. Erilaisia koulutuksia ja koulutusvaatimuksia on paljon. Rokotetutkimusten protokollat voivat olla haastavia ja potilasvalinta joskus mutkikasta. Klinikassamme työskentelee kollegoita monelta eri erikoisalalta, joilta tarvittaessa saa tukea ja tietoa. Kielitaito on tärkeää, sillä tutkimusohjeet ja -protokollat ovat englanninkielisiä. Tutkijana työ on vienyt kohtalaisen usein ulkomaisiin tutkijankokouksiin, nyt pandemian aikana tutkijankokoukset on järjestetty etänä. Täytyy kai olla vähän tutkijan työhän ja tutkimusmaailmaan hurahtanut, kun nauttii tutkijankokouksesta New Yorkissa omalta kotisohvalta, omassa olohuoneessa, aivan täältä Pohjanmaalta!

Iloisessa kollegajoukossamme on tilaa vielä uusille tutkijoille. Jos kiinnostuit, otathan yhteyttä lääkärikoordinaattoriimme!

Kiinnostaisiko sinua tutkijalääkärin työ?
Täältä löydät avoimet työpaikat Rokotetutkimuskeskuksessa.

Kommentoi