TOIVEENA TERVE LAPSI – VAUVAN SYNNYNNÄISET INFEKTIOT

31.3.2022

Outi Laajalahti
tutkijalääkäri, gynekologi

Uuden ihmisen elämän alku on aivan ihmeellinen tapahtuma. Siittiön hedelmöitettyä munasolun käynnistyy ennalta ohjelmoitu solunjakautumisten sarja, joka evoluution kuluessa on hioutunut useimmiten onnistumaan. Moni asia voi silti mennä pieleen eikä epäonnekkuudelta voi aina suojautua. Raskausaikanaan äiti voi sairastua erilaisiin infektioihin, jotka voivat infektoida myös sikiön ja aiheuttaa haittaa syntyvän lapsen kehitykseen ja terveyteen. Sikiö voi saada infektion äidiltään istukan läpi (transplasentaalisesti), synnytyksen aikana (peripartaalisesti) tai joskus syntymän jälkeen rintamaidosta.

TORCH – synnynnäisen infektion taudinaiheuttajat

Englanninkielistä sanaa TORCH, soihtu, käytetään lääketieteessä lyhenteenä tarkoittamaan niitä taudinaiheuttajia, jotka voivat aiheuttaa synnynnäisiä eli kongenitaalisia infektioita.

TORCH

T = toxoplasma gondii
O = others eli muut, kuten treponema pallidum eli kuppa, listeria, varicella zoster eli vesirokko ja parvovirus B19
R = rubella eli vihurirokko
C = CMV eli sytomegalvirus
H = herpes simplex

TORCH-infektio voi aiheuttaa keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön kasvunhidastuman. Lapselle se voi aiheuttaa myös keskushermostoanomalioita, rakennepoikkeavuuksia (luusto, sydän yms.) ja aistielinten vaurioita.

T = toxoplasma gondii

Toxoplasma gondii on kissojen loiseläin, joka päätyy kissojen eritteiden kautta maaperään ja sieltä ravintoainekiertokulkuun. Ihminen voi saada tartunnan lähinnä kontaminoituneista kasviksista, kypsentämättömästä lihasta tai huonon käsihygienian kautta. Ammateissa, joissa ollaan paljon tekemisissä maaperän tai raa’an lihan kanssa, voi herkemmin altistua toksoplasmalle.

Toxoplasmoosi on usein lähes oireeton infektio aiheuttaen nielun imusolmukkeiden turpoamista ja nielurisatulehdusta.  Immuunivajavuuspotilailla se voi aiheuttaa taudin harvinaisen muodon kuten keuhkokuumeen tai aivotulehduksen. Äidin raskauden aikana sairastama ensi-infektio voi vaurioittaa sikiötä. Toksoplasman siirtyminen äidistä sikiöön on sitä todennäköisempää, mitä pidemmällä raskaus on äidin ensi-infektion aikaan. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sikiön tartuntavaara on alle 10 %, viimeisinä raskausviikkoina yli 70 %. Epäily synnynnäisestä tulehduksesta saattaa herätä sikiön ultraäänitutkimuksen perusteella.

Synnynnäiselle toksoplasmoosille ovat tyypillisiä vauvan keskushermostolöydökset ja kasvun hidastuminen. Noin 85 % synnynnäisen toksoplasmainfektion saaneista lapsista syntyy oireettomana. Oireettomankin lapsen toksoplasmainfektio saattaa kuitenkin aiheuttaa näköhermotulehdusta ja näköongelmia, jotka voivat ilmetä vasta aikuisiässä. Synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy Suomessa vuosittain noin 50. Raskaana olevien naisten toksoplasmoosi-tautitapauksia todetaan vuosittain noin 130. Raskauden aikaista vasta-aineseulontaa ei Suomessa ole käytössä.

O = others

Listerioosi

Listerioosia aiheuttaa maaperässä yleisesti esiintyvä Listeria monocytogenes – bakteeri. Listeriabakteerin kanssa kosketuksiin joutuneet kontaminoituneet elintarvikkeet aiheuttavat epidemioita ja siten merkittävän terveysuhan.

Raskaudenaikaisia listeriatartuntoja tavataan maassamme vuosittain kymmenkunta tapausta. Tavallisimmin listeria aiheuttaa lievän hengitystietulehduksen, joskus ripulin tai kuumeisen, influenssan tyyppisen taudinkuvan. Äidin raskaudenaikaisessa listeriainfektiossa bakteeri leviää sikiöön joko istukan kautta tai nousevana infektiona emättimestä. Se voi aiheuttaa kohdun ja sikiön vakavan infektion, johon liittyy merkittävä sikiön menetyksen mahdollisuus tai vastasyntyneen kuolema. On erittäin epätodennäköistä, että listerioosi on sikiölle vaarallinen silloin, jos äidillä ei ole infektion oireita. Sen vuoksi odottavan äidin pelkkä altistuminen listerialle ei ole aihe tutkimuksille.

Kuppa

Kuppaa eli syfilistä aiheuttaa treponema pallidum -bakteeri, joka voi tarttua suojaamattomassa yhdynnässä tai suuseksissä. Hoitamattomana kuppa voi tarttua äidistä sikiöön taudin kaikissa vaiheissa.

Synnynnäinen kuppa on vakava infektio, joka voi johtaa lapsen kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen. Jopa kolmannes tartunnan saaneista sikiöistä kuolee ennen syntymää. Kaksi kolmesta raskausaikana tartunnan saaneista sikiöistä sairastaa synnynnäistä kuppaa ja osa heistä vammautuu pysyvästi. Lapsen tartunta voidaan estää äidin mahdollisimman varhaisella hoidolla. Suomessa taudin esiintyvyys on hyvin harvinainen. Kuppa vasta-aineet tutkitaan alkuraskauden infektioseulonnan yhteydessä. Kuppaseulonta aloitettiin Suomessa äitiysneuvoloissa jo 1950-luvulla.

Parvorokko

Parvorokkoa (erythema infectiosum)aiheuttaa parvorvirus B19. Infektion voi saada hengitystie-eritteiden tai veren välityksellä. Noin puolet viruksen kohtaavista ihmisistä saa oireita. Yleensä parvorokko sairastetaan 5–15-vuotiaana. Tautia esiintyy ympäri vuoden, pieniä epidemioita esiintyy erityisesti keväisin.

Tauti on terveellä lapsella useimmiten lievä, flunssankaltainen sairaus, johon liittyy kuume ja sitä seuraava ihottumavaihe. Poskien punoitus on tyyppioire, joka häviää yleensä parissa vuorokaudessa. Poski-ihottumaa seuraa vartalo- ja raajaihottuma, joka voi kestää useita viikkoja. Noin 10 %:lla lapsista esiintyy niveloireita. Murrosiästä eteenpäin taudinkuva vaikeutuu, nivelkivut ovat yleisempiä ja voi esiintyä jopa moniniveltulehdusta. Aikuisilla parvovirus voi aiheuttaa kivuliaita verenpurkaumia käsissä ja jaloissa, nk. hansikas-sukka-oireyhtymän. Parvovirus pysäyttää punasolujen tuotannon luuytimessä lyhytaikaisesti ja tällöin hemoglobiinipitoisuus veressä voi riskiryhmiin kuuluvilla ihmisillä pienentyä vaaralliselle tasolle.

Suomessa raskaana olevista naisista 50–60 % on sairastanut parvorokon ennen raskautta. Riski sairastua parvorokkoon raskauden aikana on muutaman prosentin luokkaa. Raskaana olevan tuore infektio siirtyy sikiöön 30–50 %:lla sairastuneista. Virus ei aiheuta epämuodostumia, mutta erityisesti alkuraskaudessa se voi aiheuttaa sikiölle anemiaa, turvotusta keuhko- ja sydänpussissa tai kasvuhäiriön. Ennen 20. raskausviikkoa kohdunsisäinen infektio johtaa sikiön kuolemaan noin 10 %: ssa tapauksista, tämän jälkeen riski pienenee n. 1 %: iin.

Vesirokko
Vesirokko on erittäin herkästi tarttuva lasten infektiotauti. Sen aiheuttaja on herpesviruksiin kuuluva varicella zoster. Virus leviää ilma-, pisara- ja kosketustartuntana sairastuneen hengitysteistä ja ihorakkuloista. Jo lyhytaikainen oleskelu sairastuneen kanssa samoissa tiloissa voi johtaa tartuntaan. Tartunnan ja sairastamisen jälkeen virus jää piileväksi kehomme hermonpäätteisiin ja voi myöhemmin aktivoitua uudelleen vyöruusuna. Vesirokkotartunnan voi saada myös vyöruusun rakkulanesteestä, josta viruksen erittyminen on kuitenkin vähäistä.

Raskaudenaikainen vesirokko aiheuttaa huomattavan komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle. Alkuraskauden vesirokko lisää keskenmenon riskiä. Vesirokkovirus aiheuttaa sikiölle kehityshäiriön noin 1–2 %:ssa tapauksista, joissa raskaana oleva nainen sairastuu vesirokkoon ensimmäisten 20. raskausviikon aikana. Loppuraskaudessa kehityshäiriöiden riski vähenee. Jos raskaana oleva nainen sairastuu vesirokkoon viisi vuorokautta ennen synnytystä tai kaksi vuorokautta synnytyksen jälkeen, vastasyntyneen riski sairastua vesirokkoon on noin 20 %. Vastasyntyneiden vesirokko on vakava tauti ja kuolleisuus siihen on suurta.

R = rubella eli vihurirokko

1940-luvulle asti ajateltiin yleisesti, että synnynnäiset poikkeavuudet aiheutuisivat ainoastaan perinnöllisesti. Toisen maailmansodan aikaan australialainen silmälääkäri Norman Gregg havaitsi, että raskauden aikana sairastettu vihurirokko aiheutti synnynnäistä kaihia. Hän teki julkaisun australialaiseen silmälääkärilehteen 1941. Vasta julkaisun jälkeen alettiin epäillä vihurirokon vaikutuksia myös synnynnäisen huonokuuloisuuden ja synnynnäisten sikiövaurioiden aiheuttajaksi.

Vihurirokko on yleisesti lievä ja vaaraton virusinfektio, joka leviää pisaratartuntana. Sairastunut on tartuttava jo muutamaa päivää ennen hengitystieoireiden tai ihottuman ilmaantumista ja tartuttaa noin viikon. Taudin itämisaika on kaksi viikkoa (14–18 päivää). Vihurirokon tavallisia oireita ovat kuume, imusolmukkeiden suureneminen ja tyypillinen, hento ihottuma. Vihurirokkoon sairastuneilla on yleisesti myös niveltulehduksia. Niveloireet ilmaantuvat yleensä yhtä aikaa ihottuman kanssa. Tauti paranee itsestään muutamassa päivässä ja niveloireetkin parissa viikossa.

Jos raskaana oleva nainen saa vihurirokon, virus kulkeutuu veriteitse sikiöön. Virus lisääntyy sikiössä ja voi aiheuttaa kehittyvien elinten vaurioita. Sikiölle haitallisin aika on raskauden 16 ensimmäistä viikkoa. Äidin tuolloin sairastama vihurirokko aiheuttaa joka kymmenennelle lapselle jonkinasteisen vaurion. Yleisimpiä ovat kuulo- ja silmävauriot sekä sydänvika. Tällöin voidaan joutua harkitsemaan raskauden keskeytystä.

Vihurirokon aiheuttamilta sikiövaurioilta meitä suojaa vihurirokkorokote, joka suomalaisessa rokoteohjelmassa on ollut mukana jo vuodesta 1975. Sen ansiosta vihurirokon aiheuttamat synnynnäiset kehityshäiriöt ovat lähes kokonaan hävinneet. Vuosina 2016–2018 ei Suomessa todettu yhtään vihurirokkoa. EU:n alueella vihurirokko on harvinainen mutta Aasiassa ja erityisesti Indonesiassa, Intiassa ja Kiinassa se on edelleen tavallinen lastentauti. Rokottamattomilla raskaana olevilla naisilla on riski saada tartunta matkailun yhteydessä.

C = CMV eli sytomegalvirus

Sytomegalovirus on tavallinen flunssavirus, johon useimmat meistä sairastuvat lapsuudessa. Se leviää eritteiden kuten syljen, virtsan tai rintamaidon välityksellä. Raskaana olevan naisen sairastama CMV-infektio voi kuitenkin johtaa sikiön ja syntyvän lapsen vaurioitumiseen. Suurimmassa riskissä vammautua ovat ne lapset, joiden äiti sairastaa CMV-infektion ensimmäistä kertaa elämässään raskausaikanaan.

Äidin raskaudenaikaisen infektion aiheuttaman kehityshäiriön laatu riippuu siitä, missä sikiönkehityksen vaiheessa äiti on sairastanut infektion. Organogeneesi on alkionkehityksen vaihe, jonka aikana kudokset ja elimet erilaistuvat. Se alkaa ihmisalkiossa neljän viikon ikäisenä ja päättyy kahdeksan viikon ikäisenä.  Monesti infektioiden vakavimmat vauriot sikiöille tapahtuvat näiden viikkojen aikana, näin on myös CMV-infektiossa.

Huolimatta CMV-infektion raskaudenaikaisista riskeistä viruksen vasta-aineita ei yleensä seulota raskaana olevilta. Taudille ei ole tarjota parantavaa, raskausaikana turvallisesti käytettävää lääkehoitoa, mutta kehitteillä on ennaltaehkäisevä rokote.

H = herpes simplex

Sukuelinherpes on yleisin sukuelin- eli genitaalialueen rakkulaihottuman ja haavauman aiheuttaja. Se on yleisimmin herpes simplex 2 (HSV-2) -viruksen aiheuttama seksissä leviävä tulehdus. Nykyään jopa kolmannes tartunnoista on herpes simplex 1 -viruksen aiheuttamia. Suun alueen herpesinfektio voi tarttua suuseksin välityksellä sukuelimiin. Noin 20 % suomalaisista on saanut HSV-2-tartunnan, mutta vain pieni osa heistä oireilee. Noin 80 %: lla herpes uusiutuu ensi-infektion jälkeen. Herpesinfektion oireita ovat iho- ja limakalvoalueen kutina ja kihelmöinti, minkä jälkeen ilmaantuvat rakkulat ja haavaumat. Oireet lievittyvät noin viikossa. Herpesinfektion uusiutuminen on yksilöllistä eikä siinä välttämättä esiinny yleisoireita. Uusiutuminen tapahtuu monesti  fyysisen tai psyykkisen stressin jälkeen, naisilla esimerkiksi kuukautisten yhteydessä. Herpes simplex -virus jää tartunnan jälkeen piileväksi elimistöömme.

Tärkeimmät perinataalisten infektioiden aiheuttajat ovat herpes simplex 1 ja 2. Raskaudenaikainen herpes voi infektoida sikiökalvot ja aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen. Raskaudenaikaisen infektion pelätty lisäsairaus on vastasyntyneen neonataaliherpes. Suuri osa vastasyntyneen tartunnoista tapahtuu synnytyksen yhteydessä emättimestä ja vain noin 5 % kohdunsisäisesti. Tuore, primaarinen herpesinfektio synnytyksen aikana on syy tehdä keisarinleikkaus. Herpes infektion kivuliaisuus ja tyyppioireiset rakkulat onneksi harvoin jäävät huomaamatta ja infektion saatuaan naiset hakeutuvat hoitoon. Ennen raskautta herpeksen sairastaneita naisia valistetaan yleensä hyvin herpekseen liittyvistä riskeistä raskaudelle. He saavat monesti infektiolta suojaavan estolääkityksen 36. raskausviikolta lähtien.

Raskaudenaikaisia infektioita sikiölle voivat aiheuttaa myös muut kuin em. TORCH-mikrobit. HIV- ja hepatiittitartunnat jäävät useimmiten kiinni alkuraskaudessa ja sikiön infektio on mahdollista välttää äidin hoidolla – kiitos Suomen hyvän äitiysneuvolajärjestelmän ja alkuraskauden infektioseulontaohjelman. Yksi huomattava sikiövaurioita aiheuttava virus on Zica, jota onneksemme ei esiinny Suomessa. Zicavirus on kuitenkin yleinen mm. monissa Etelä-Amerikan maissa, ja se on hyvä pitää mielessä  endeemisille alueille matkustettaessa. Raskaudenaikaisia infektioita voivat aiheuttaa myös monet muut eksoottisilla alueilla esiintyvät patogeenit kuten Länsi Niilin virus ja trypanosomiaasi.

Rokotesuoja TORCH-infektioita vastaan

TORCH-infektoista ainoastaan B-hepatiittia, vihurirokkoa ja vesirokkoa vastaan on tarjolla rokotesuoja. Muuten näiltä infektioilta voimme suojautua ainoastaan tiedostamalla ne ja hakeutumalla hoitoon mahdollisessa altistustilanteessa. Osaan TORCH-infektioista on mahdollista saada lääkitystä tai vasta-aineita, joiden oikea aloitusaika on tärkeää. Infektioilta voi pyrkiä suojautumaan myös noudattamalla huolellista hygieniaa.

Uusien, infektioilta suojaavien rokotteiden kehittämiseksi tehdään paljon tutkimustyötä.  Esimerkiksi CMV-infektiota vastaan on kehitetty rokote, jota tutkitaan parhaillaan Suomessa. Lisätietoa CMV-tutkimuksesta täällä.

Lähteet:

www.duodecimlehti.fi/duo15384

www.researchportal.helsinki.fi/en/publications/synnynn%C3%A4inen-sytomegalovirusinfektio

www.nature.com/articles/eye199240.pdf?origin=ppub

www.terveysportti.mobi/kotisivut/uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?p_arkisto=1&p_palsta=24&p_artikkeli=uux23474

www.en.wikipedia.org/wiki/Norman_Gregg

www.amboss.com/us/knowledge/Congenital_TORCH_infections

www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6709948/

www.terveyskirjasto.fi/dlk00609

www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/infektiot-ja-raskaus/sytomegalovirusinfektio

www.hus.fi/sikiolle-mahdollisesti-haitalliset-infektiot

www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt00026/search/toxoplasma

www.terveyskirjasto.fi/dlk00713/sukuelinherpes-genitaaliherpes-naisella

www.duodecimlehti.fi/duo13067

www.journals.lww.com/greenjournal/Fulltext/2020/05000/Management_of_Genital_Herpes_in_Pregnancy__ACOG.53.aspx

www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/nak07234/search/kuppa%20ja%20raskaus

www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/duo98165/search/herpes%20raskausajan


Sinun terveytesi on tutkimustyömme tavoite. Tutkimus kerrallaan parannamme suojaasi vakavia tauteja vastaan. Osallistumalla tutkimukseen tänään, saat rokotteen, joka huomenna kuuluu kaikille. 

Osallistu