Borrelioosi (Lymen tauti)

Punkki eli puutiainen, joka on imenyt verta ihosta.

Borrelioosi on Ixoideus-suvun puutiaisten levittämä bakteeritauti, jonka aiheuttaa Borrelia burgdorferi -spirokeetta. Bakteeri tarttuu ihmiseen puutiaisen (eli punkin) ollessa kiinnittyneenä ihoon riittävän kauan. Arviolta 20–25 % puutiaisista kantaa Borrelia-bakteeria. Borrelioosia esiintyy Suomessa jo koko maassa, suurin ilmaantuvuus on Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen rannikkoalueella. Punkkien levinneisyysalue laajenee ilmastonmuutoksen myötä.

Oireet ja hoito

Borrelian itämisaika on tavallisimmin 3–30 päivää. Ensioireena nähdään iholla yleensä hitaasti laajeneva punoitus, erythema migrans, joka voi olla rengasmainen tai tasavärinen. Myös pehmeä, sinipunainen patti eli lymfosytooma voi olla ensioire varsinkin lasten iholla, esimerkiksi korvalehdessä. Joskus ihoreaktioita ei esiinny lainkaan ja potilaalla saattaa olla vain lievän flunssan kaltaisia yleisoireita.

Jos infektiota ei hoideta varhaisessa vaiheessa antibiootilla, kehittyy jopa n. 50 % infektoituneista potilaista myöhäisborrelioosi. Siihen kuuluu moninaisia oireitamm. nivelissä, hermostossa, iholla, lihaksissa, sydämessä. Borrelioosin myöhäisvaihe voi kehittyä vasta vuosien kuluttua puremasta. Lähes poikkeuksetta myös borrelioosin myöhäisvaihe on hoidettavissa antibiootilla, mutta oireet voivat jatkua pitkään onnistuneenkin hoidon jälkeen.

Borrelioosille ei synny luonnollista immuniteettia, joten siihen voi sairastua toistuvasti.

Borrelioosiin ei ole käytössä rokotetta. Markkinoilla oleva ”punkkirokote” on tehokas punkkien levittämää virustautia, puutiaisaivotulehdusta vastaan, mutta se ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkkeja kiinnittymästä ihoon.

 

Lisätietoja:

Terveyskirjasto
THL