Covid-19

COVID-19 on uuden SARS-CoV-2-koronaviruksen (Severe Acure Respiratory Syndrome Corona Virus 2) aiheuttama yleisvaarallinen tartuntatauti. Kyseessä on zoonoosi eli eläimestä ihmiseen siirtynyt sairaus. SARS-CoV-2-virus on läheistä sukua SARS-epidemian aiheuttaneelle SARS-CoV-koronavirukselle. COVID-19-taudin leviäminen alkoi Kiinassa vuoden 2019 lopulla, ja Maailman terveysjärjestö WHO julisti sen pandemiaksi maaliskuussa 2020.

Koronaviruksen aiheuttaman taudin oireet voivat vaihdella paljon ollen hyvin lieviä, kohtalaisia tai vaikeita. Yleisiä oireita ovat nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky, kuume ja vatsaoireet. Muutokset maku- ja hajuaisteissa ovat tavallisia. Osalle potilaista virus aiheuttaa hengenvaarallisen virusperäisen keuhkokuumeen ja monielinvaurion. Iäkkäillä tauti on erityisen vaarallinen, myös raskaus lisää vakavan COVID-19-taudin riskiä. Lapsilla tauti on yleensä lieväoireinen. 12.10.2021 varmistettuja COVID-19-tartuntoja oli jo yli 237 miljoonaa ja taudin aiheuttamia varmistettuja kuolintapauksia yli 4,8 miljoonaa koko maailmassa.

Taudin ensimmäinen aalto saatiin useissa maissa taltutettua, kun erilaisin rajaustoimin tartuttavuusluku R00, saatiin painumaan alle yhden, jolloin tautitapausten määrä kääntyy laskuun. Näin tapahtui keväällä 2020 myös Suomessa. Syksyllä epidemia lähti jälleen kiihtymään Euroopassa, kuten myös Suomessa, johtaen jälleen tiukentuneisiin rajoitustoimiin. Rokotusten käynnistyminen yhdessä tehokkaiden rajoitustoimien on saanut epidemian taittumaan erityisesti rokotuskampanjoissa nopeimmin edistyneissä maissa kuten Israelissa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Rokotuskattavuuden nouseminen on myös mahdollistanut yhteiskuntien avautumisen. Covid-19 on muodostunut rokottamattomien epidemiaksi.

Tartunnalta suojautuminen

SARS-CoV-2-virus tarttuu tyypillisesti pisaratartuntana lähikontaktissa, vaikka erityisesti tehohoitoon liittyvissä tilanteissa tartunta aerosolin välityksellä on mahdollinen. Pisaratartunnan mahdollisuutta voi jokainen omalla toiminnallaan vähentää välttämällä ruuhkaisia paikkoja, pitämällä vähintään kahden metrin etäisyyden toisiin ihmisiin ja noudattamalla viranomaisen antamia suosituksia hengityssuojaimen käytöstä ja hyvästä käsihygieniasta. Hengityssuojainten asianmukainen käyttö vähentää erityisesti riskiä tartuttaa tautia itsestä muille. Poikkeuksena moniin muihin hengitystieinfektioihin, lasten merkitys epidemian leviämisessä on ollut pienempi kuin aikuisten. Syy siihen, miksi lapset vaikuttavat tartuttavan aikuisia vähemmän on edelleen huonosti ymmärretty, koska myös lapset sairastuessaan erittävät tartuntakykyisiä viruksia. Aikuisten laajan rokottamisen myötä lasten merkitys epidemian kehittymisessä on lisääntynyt.

Hoitomahdollisuudet

Bakteeritulehduksiin käytettävät antibiootit eivät tehoa viruksiin. Soluviljelykokeissa viruksen jakaantumista hidastanut hydroksiklorokiini osoittautui tehottomaksi huolellisesti toteutetuissa kliinisissä potilaskokeissa. Parhaat tulokset lääkkeiden osalta on saatu Remdesevir-viruslääkkeestä, joka on useassa tutkimuksessa parantanut COVID-19-potilaiden toipumista kontrolleihin verrattuna, mutta hyöty on valitettavasti sangen pieni. Perinteinen voimakkaasti immuunireaktioita hillitsevä kortisoni, deksametasoni, puolestaan paransi selvästi vakavasti sairaiden koronapotilaiden ennustetta. Hengityskonehoidossa olevien kuolemat vähenivät noin kolmanneksella ja happea saavien potilaiden kohdalla viidenneksellä. Koska lääke heikentää yleistä vastustuskykyä viruksia vastaan, sitä ei voi käyttää kuin vakavasti sairailla tehohoitopotilailla. Vaikka hoitotutkimuksia tehdään edelleen laajasti esimerkiksi erilaisten immuunivastetta modifioivien hoitojen osalta, niin tällä hetkellä muilta osin hoito on lähinnä oireenmukaista, hengityksen tukemista ja henkeä uhkaavien verihyytymien ehkäisemistä. Riittävän D-vitamiinin saanti on tärkeää.

Koska käytettävissä olevien hoitokeinojen teho on rajallinen, niin käytännössä COVID-19 pandemian voittaminen vaatii laajojen väestöryhmien rokottamisen tehokkaaksi ja turvalliseksi osoitetuilla rokotteilla. Myös passiivisella immunisaatiolla antamalla koronavirukseen sitoutuvia vasta-aineita voi olla hyötyä.

COVID-19-rokotteen kehittäminen

COVID-19 on aiheuttanut ennen näkemättömän ponnistelun suojaavan rokotteen käyttöön saamiseksi. Kiina julkaisi SARS-CoV-2–viruksen geneettisen koodin tammikuussa, mikä mahdollisti rokotekehityksen nopean aloittamisen. Käyttöön on saatu maailmalla jo lukuisia eri koronarokotetta, joista 4 on Euroopan lääkeviraston (EMA) hyväksymää. Lisäksi tällä hetkellä on kehitteillä  lukuisia uusia tai edelleen kehitettyjä koronarokotteita.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ylläpitää verkkosivuillaan listaa kehitteillä olevista rokoteaihioista.

Koronarokotteiden kehittämisessä hyödynnetään sekä perinteisiä rokotekehitysteknologioita että uudempia viruksen rakenteen yksityiskohtaiseen tuntemiseen pohjaavia teknologioita. Perinteisimpiä rokotteita edustavat inaktivoidut ja heikennetyt virukset, joita on käytetty rokotteina jo vuosikymmenien ajan. Viruksen osan tai osien tuottoon ja virusten kaltaisiin kappaleisiin perustuvien rokotteiden tiedetään olevan periaatteellisesti toimivia, tällaisia rokotteita kuuluu myös Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Uusimpia rokoteteknologioita edustavat geneettiseen koodiin perustuvat DNA- ja RNA-rokotteet ja kantajavirukseen pohjaavat rokotteet.

Keskeinen tavoite uusissa rokotetyypeissä on tehdä niistä mahdollisimman turvallisia. Esimerkiksi RNA-rokotteet eivät sisällä lainkaan eläviä tai tapettuja viruksia, joten ne eivät voi missään tapauksessa aiheuttaa kenellekään covid-19-tautia. Viruksen inaktivoituminen ei voi epäonnistua tai immuunipuutteinen saada heikennetystä viruksesta tautia.

mRNA-rokotteet

RNA-rokote on rokotteista pelkistetyin. Lipidinanopartikkelin sisällä on pieni pätkä koodia, RNA:ta, jonka avulla rokotetun omat solut tuottavat sitä osaa viruksesta, jota kohtaan puolustusvaste halutaan muodostaa. Elimistöä ei siis altistu kokonaiselle virukselle. Koska aiheutettu puolustusreaktio kohdistuu vain tiettyyn viruksen osaan, on epätoivottujen vaikutusten todennäköisyys mahdollisimman pieni. Rokotteen sisältämä RNA puolestaan hajoaa elimistössä nopeasti, joten sillä ei ole pitkäkestoisia vaikutuksia rokotettuun.

RNA-teknologiaan perustuvia rokotteita ovat BioNTechin ja Pfizerin, sekä Modernan valmistamat koronarokotteet, jotka ovat jo käytössä myös Suomessa. mRNA-rokotteisiin on yhdistetty harvinaisena haittavaikutuksena sydänlihastulehduksen mahdollisuus. Riski on suurin tehosteannoksen jälkeen nuorilla miehillä ja pojilla.

Linkki https://rokotetutkimus.fi/blogi-koronarokotteet-ja-sydanlihastulehdus/

mRNA rokotteista saa lisätietoa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007672318.html

Kantajaviruksiin pohjaavat koronarokotteet

Kantajavirusmenetelmässä virusta, joka on tavallisimmin jakaantumiskyvyttömäksi muokattu adenovirus, käytetään kuljettamaan rokotettavan omiin soluihin ohje halutun viruksen osan tuottamiseen. Koronaviruksen suhteen luonnollinen valinta on piikkiproteiini. Menetelmän perusajatus on vastaava kuin RNA-rokotteissa, eli käyttää elimistön omia soluja tuottamaan haluttua viruksen osaa, mikä sitten käynnistää halutun puolustusreaktion. Menetelmien erona on, että RNA-rokotteissa ohje viedään soluihin RNA:n muodossa lipidipartikkelien avulla, kun taas kantajavirusta käytettäessä ohje on liitetty osaksi (adeno)viruksen perimää DNA:na.

Kantajaviruksiin pohjaavaa menetelmää hyödynnetään Suomessa kehitettävässä, nenäsumutteena annosteltavassa koronarokotteessa, sekä Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan, ja Johnson & Johnsonin koronavirusrokotteissa. Myös Gamaleyan Instituutin Sputnik V -rokote toimii tällä periaatteella. Venäläisen Gamaleyan Instituutin Sputnik V -rokote on käytössä Venäjän lisäksi jo kymmenissä muissa maissa, EU:n alueella  Unkarissa, Tšekissä ja Slovakiassa.

Toistaiseksi vielä tuntemattomasta syystä ainakin kahteen kantajavirukseen pohjaavaan koronarokotteeseen on yhdistetty riski harvinaiseen verenhyytymisjärjestelmän häiriöön, jossa hyytymistaipumus yhdistyy mataliin trombosyyttimääriin (thrombosis with thrombocytopenia TTS).  Haittavaikutuksen yhteydessä sairastuneiden veressä havaitaan verihiutaleiden toimintaa häiritseviä vasta-aineita (platelet factor 4 –vasta-aineita), mutta syytä niiden muodostumiselle ei vielä tiedetä. AstraZenecan rokotteen osalta riski on noin 1 tapaus 100 000 rokotettua kohden ja Johnson & Johnsonin rokotteella vastaavia tapauksia on havaittu noin 1 tapaus 200 000 rokotettua kohden. On hyvä kuitenkin huomata, että sairastettuun COVID-19-tautiin liittyy selvästi korkeampi aivolaskimotukoksen riski; yhdysvaltalaisen rekisteriaineiston perusteella kahden viikon kuluessa COVID-19-diagnoosista aivolaskimotukoksia esiintyi 39 miljoonaa tapausta kohden. Tällä hetkellä ei tiedätä, liittyykö Johnson & Johnsonin rokotteen kanssa hyvin samanlaiseen Sputnik V –rokotteeseen vastaavia veren hyytymisjärjestelmään liittyviä haittavaikutuksia.

Lue lisää kantajaviruksiin pohjautuvista rokotteista täältä.

EU:ssa myyntiluvan saaneet COVID-19-rokotteet

Euroopan komissio on hyväksynyt käyttöön neljä COVID-19-rokotetta:

    • BioNTechin ja Pfizerin kehittämä mRNA-koronarokote BNT162b2 sai myyntiluvan 21.12.2020. Rokotteen kauppanimi on Comirnaty.
    • Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittämä ChAdOx1 nCoV-19-rokote hyväksyttiin käytettäväksi Britanniassa 30.12.2020, minkä jälkeen se on saanut käyttöluvan myös Intiassa, Argentiinassa ja Meksikossa.  Euroopan lääkevirasto (EMA) antoi sille myyntiluvan 29.1. 2021. EMA on arvioinut rokotteen käyttöä myös ilmenneiden hyytymisjärjestelmän häiriöiden jälkeen ja todennut, että rokotteen hyödyt ylittävät rokotteeseen liittyvät haittavaikutukset.
      Tutkimuksissa rokotteen teho Covid-19-tautia vastaan on kiistaton.
    • Viimeisin EMA:n hyväksymä koronarokote on Johnson & Johnsonin kantajavirukseen pohjaava, yhtenä annoksena annettava rokote, joka sai myyntiluvan 11. maaliskuuta. Rokote oli saanut käyttöluvan Yhdysvalloissa jo helmikuussa. Suomi ei ole ottanut rokotetta yleiseen kansalliseen rokotusohjelmaan.

Rokottaminen COVID-19-tautia vastaan

COVID-19-rokotukset aloitettiin yhtä aikaa koko EU:n alueella 27. joulukuuta 2020.

Suomessa koronavirusrokote tarjotaan koko väestölle, toistaiseksi kuitenkin vain yli 12-vuotiailla, koska sitä nuoremmille ei ole vielä yhtään myyntiluvan saanutta koronarokotetta. Pfizer ja BioNTech ovat julkaisseet tiedotteen rokotteen lupaavista tuloksista 5−11-vuotiailla. Rokotetutkimuskeskus osallistuu tutkimukseen kaikilla kymmenellä klinikalla.

Linkki https://rokotetutkimus.fi/pfizerin-ja-biontechin-koronarokotteesta-lupaavia-tuloksia-5-11-vuotiailla-rokotetutkimuskeskus-keskeisesti-mukana-tutkimuksessa/

Alle 5-vuotiaiden osalta tutkimukset ovat myös käynnissä ja tuloksia Pfizerin ja BioNTechin osalta odotetaan vuoden 2021 lopulla.

Koronarokotukset ovat kaikille vapaaehtoisia ja maksuttomia.

Rokottaminen ja rokotushankinnat Suomessa (sosiaali- ja terveysministeriö).

 

Teksti päivitetty 12.10.2021