Aivokalvontulehdus

Suomessa todetaan vuosittain 100–200 bakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta. Tulehdus syntyy, jos bakteeri pääsee ihmisen limakalvoilta vereen ja verenkierrosta aivoja ympäröiviin kalvoihin.

Potilaat kärsivät päänsärystä, pahoinvoinnista ja niskan jäykkyydestä. Myös kuume, oksentelu ja kouristelu ovat yleisiä oireita, ja iholle voi ilmestyä verenpurkaumia. Pikkulasten oireet ovat epäselvempiä. Lapsi voi vaikuttaa veltolta, hengittää vaivalloisesti tai ärtyä kosketuksesta. Bakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta esiintyy eniten lapsilla.

Taudin edetessä potilaan tajunta heikkenee. Hoitamattomana sairaus johtaa lähes aina kuolemaan, mutta Suomessa vain alle 10 % potilaista menehtyy. Kuolema johtuu usein paineen kohoamisesta kallon sisällä tai aivojen hapenpuutteesta.

Tyypillisimmät aiheuttajat

Meningokokkibakteeri (Neisseria meningitidis) ja pneumokokkibakteeri (Streptococcus pneumoniae) aiheuttavat lähes kaikki bakteereista johtuvat aivokalvontulehdukset Suomessa. Vastasyntyneillä tavataan muitakin bakteereja.

Meningokokki ja pneumokokki leviävät pisaratartuntana hengitysteistä, kun ihminen yskii tai aivastaa. Osa terveistäkin ihmisistä kantaa bakteereja nielussaan ja voi tartuttaa niitä.

Pneumokokki aiheuttaa vaarallisempia aivokalvontulehduksia kuin meningokokki, ja joka kolmannelle taudista selvinneelle jää pysyvä kuulovaurio. Meningokokin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen kuolee alle 3 % potilaista, ja 5 %:n kuulo vaurioituu. Myös hermoston vauriot, sydäntulehdukset ja nivelvaivat ovat mahdollisia jälkitauteja.

Vaarana verenmyrkytys

Meningokokki aiheuttaa aivokalvontulehduksen lisäksi vaarallista verenmyrkytystä (sepsistä). Jopa puolet sairastuneista voi menehtyä, kun tulehdus vaurioittaa useita elimiä. Tauti etenee nopeasti – pahimmillaan potilas kuolee alle vuorokaudessa. Sepsiksen oireita ovat kuume, kipu, pahoinvointi, sekavuus, tiheä hengitys ja verenpurkaumat iholla.

Myös virukset aiheuttavat aivokalvontulehdusta, mutta sairaus on selvästi lievempi kuin bakteerin aiheuttama. Potilas paranee yleensä täysin, tosin toipuminen voi viedä kauan.

Meningokokkirokote

Monitehoiset meningokokkirokotteet (ACWY) jaetaan vaikutusmekanisminsa perusteella polysakkaridi- ja konjugaattirokotteisiin. Nykyään käytössä on pääasiassa uudempia konjugaattirokotteita, joiden etu on se, että niillä saadaan parempi ja pitkäkestoisempi suoja tauteja vastaan myös pienille, erityisesti alle 2-vuotiaille lapsille. Monissa maissa ne kuuluvat kansallisen rokotusohjelman puitteissa jo imeväisikäisille tarjottaviin rokotteisiin, tai niitä käytetään nuorille ja erityisiin riskiryhmiin kuuluville.

Meningokokkitauteja aiheuttavat seroryhmien A, B, C, W ja Y -meningokokkibakteerit. Eri rokotteet antavat suojan joko yhtä tai useampaa seroryhmää vastaan. Suomessa on saatavilla kaksi nelitehoista konjugaattirokotetta (Menveo®, Nimenrix®), jotka antavat suojan A, C, W ja Y -ryhmän meningokokkibakteereja vastaan.

Yhdistelmärokotteiden lisäksi käytössä on yksitehoinen konjugaattirokote (NeisVac-C®), joka suojaa C-ryhmän meningokokkibakteerilta. Myös tällä hetkellä yleistä B-ryhmän meningokokkibakteeria vastaan on pitkän tutkimus- ja kehitystyön tuloksena onnistuttu kehittämään rokote (Bexero®), joka on tarkoitettu 2 kuukautta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille ja aikuisille. Rokote sai myyntiluvan Euroopassa vuonna 2013.

Rokotetutkimuskeskuksessa on tutkittu paljon neli- ja viisitehoisia meningokokkikonjugaattirokotteita, sekä kahta erilaista meningokokki B -proteiinirokotetta. Tavoitteemme on, että käyttöön saataisiin viisitehoinen meningokokkirokote.

Rekisteröidyt meningokokkirokotteet:

Menveo®

Nimenrix®

NeisVac-C®

Bexero®

Mencevax ACWY Novum®

 

Pneumokokkirokote

Pneumokokkirokote lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2010. Rokotteen käyttöönotoa edelsivät tutkimukset Suomessa. Rokotetta suositellaan lähes kaikille vuoden 2010 jälkeen syntyneille lapsille, riskiryhmiin kuuluville sekä ikääntyneille.

Rokotteen tarkoituksena on ehkäistä pneumokokin aiheuttamia infektioita kuten aivokalvontulehduksia, verenmyrkytyksiä, keuhkokuumetta, välikorvatulehduksia ja poskiontelotulehduksia.

Pneumokokkibakteerilla on 90 erilaista kapselityyppiä, jotka sisältävät erilaisia hiilihydraatteja (polysakkarideja). Kaikki kapselityypit eivät aiheuta sairauksia yhtä tehokkaasti, vaan 23 yleisintä tyyppiä aiheuttaa noin 90 % Suomessa todettavista tulehduksista.

Pneumokokin aiheuttamia tulehduksia hoidetaan antibiooteilla, yleensä penisilliinillä. Bakteeri on kuitenkin kehittynyt viime vuosina aiempaa vastustuskykyisemmäksi antibiooteille, mikä heikentää mahdollisuuksia hoitaa tautia. Siksi tulehdusten ehkäiseminen rokotuksilla on entistä tärkeämpää.

Pneumokokkitautien ehkäisyyn on Suomessa käytössä kaksi konjugaattirokotetta (Prevenar® 13 sekä Synflorix®) ja yksi polysakkaridirokote (Pneumovax 23®).

Konjugaattirokotteet eroavat polysakkaridirokotteesta suojaavien serotyyppien ja muodostuvan immuunivasteen osalta. Konjugaattirokotteissa pneumokokkibakteeria ympäröivästä kapselista peräisin olevia polysakkarideja (hiilihydraattiketjuja) on yhdistetty kantajaproteiineihin, jotka lisäävät huomattavasti rokotteen tehoa. Konjugaattirokotteita voidaan antaa pienille lapsille 6 viikon ikäisestä lähtien ja ne saavat aikaan pitkäkestoisemman suojatehon.

Polysakkaridirokotteet eivät muodosta riittävää immuunivastetta alle kahden vuoden ikäisille lapsille. Niitä voidaan kuitenkin käyttää riskiryhmiin kuuluvilla yli 2-vuotiailla henkilöillä, joiden krooninen sairaus altistaa pneumokokki-infektioille.

Käytössä olevat konjugaattirokotteet

Synflorix®

Vuonna 2010 lasten rokotusohjelmaan lisättiin Synflorix®, konjugaattirokote pneumokokkiin.  Synflorix®-rokote annetaan kolmena annoksena 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisenä. Se suojaa 10:tä eri pneumokokkibakteeria vastaan (serotyypit 1, 4, 5, 6B, 7, 9V, 14, 18C, 19F, 23F). Synflorix®-rokotteessa on lisäksi käytetty kolmea kantajaproteiinia. Synflorix®-rokote on rekisteröity vain alle 5-vuotiaille lapsille.

Prevenar 13®

Prevenar 13® suojaa 13 pneumokokkibakteerityyppiä vastaan ja sisältää yhden kantajaproteiinin. Se sisältää Synflorix®-rokotteen sisältämien serotyyppien lisäksi serotyypit 3, 6A ja 19A. Rokote on rekisteröity lapsille ja aikuisille. Sitä suositellaan käytettävän ensisijaisesti yli 5-vuotiaiden lasten, työikäisten ja yli 65-vuotiaiden pneumokokkirokotteena. Lapsille annettaessa Prevenar 13® -rokotetta voidaan antaa kolmen tai neljän annoksen sarjana.

Tällä hetkellä Rokotetutkimuskeskuksessa tutkitaan konjugaattirokotetta, joka antaa suojan 15 pneumokokkibakteerityyppiä vastaan.

Käytössä oleva polysakkaridirokote 

Pneumovax®

Polysakkaridirokote suojaa 23:a yleisintä pneumokokkibakteerityyppiä vastaan. Rokotetta ei saa antaa alle 2-vuotiaille, ja sitä suositellaan Suomessa vain erityistilanteissa. Pneumovax®-rokote sisältää serotyypit 1, 2, 3, 4, 5, 6B, 7F, 8, 9N, 10A, 11A, 12F, 14, 15B, 17F, 18C, 19F, 19A, 20, 22F, 23F sekä 33F.

Pneumovax®-rokote annetaan yleensä kerran. Tarvittaessa tehosteannos voidaan antaa viiden vuoden kuluttua.

Pneumokokkirokotteiden suojateho

Konjugaattirokotteet vähentävät tehokkaasti keuhkokuumetta, kun taas polysakkaridirokotteen  ei ole osoitettu juuri suojaavan keuhkokuumeelta.

Synflorix®-rokotteen käyttöönoton myötä pneumokokin aiheuttamat vakavat taudit (esim. verenmyrkytys ja aivokalvontulehdus) ovat vähentyneet 81 % rokotettavien ikäryhmissä. Rokottamattomilla alle 3-vuotiailla lapsilla pneumokokkitauti ei ole hävinnyt, vaan vakavia tauteja esiintyy edelleen. Rokote on laumaimmuniteetin myötä vähentänyt pneumokokin aiheuttamia vakavia tautitapauksia myös aikuisilla.

Prevenar 13® -rokotteen on osoitettu vähentävän välikorvantulehduksia jopa 70 % ja keuhkokuumetapauksia noin      50 %. Suurin osa taudeista aiheutuu pneumokokkiserotyypeistä, joita vastaan Prevenar®-rokote antaa suojan.

 

Lähteet:

Kovanen J. Aivokalvontulehdukset. Kirjassa: Kunnamo I, Alenius H, Hermanson E, Jousimaa J, Teikari M, Varonen H, toim. Lääkärin käsikirja. Helsinki: Duodecim, 2006, s. 1271–1273.

Peltola H. Infektiotaudit. Kirjassa: Siimes M.A., Petäjä J, toim. Lastentaudit, 3. painos. Helsinki: Duodecim, 2004, s. 178–188.

Peltola H. Meningokokkitauti. Kirjassa: Ruuskanen O, Peltola H, Vesikari T. Lasten infektiosairaudet, 2. painos. Helsinki: Pfizer, 2000, s. 31–38.

Peltola H, Kilpi T, Kallio M. Bakteerimeningiitti. Kirjassa: Ruuskanen O, Peltola H, Vesikari T. Lasten infektiosairaudet, 2. painos. Helsinki: Pfizer, 2000, s. 39–50.

Peltola H. Valtonen V. Hermoston infektiot. Kirjassa: Kirjassa: Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen, toim. Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja II. Helsinki: Duodecim, 2003, s. 468–479.

O’Brien KL, Wolfson LJ, Watt JP, Henkle E, Deloria-Knoll M, McCall N, et al. Burden of disease caused by Streptococcus pneumoniae in children younger than 5 years: global estimates. Lancet 2009;374:893–902.

Isaacman DJ, McIntosh ED, Reinert RR. Burden of invasive pneumococcal disease and serotype distribution among Streptococcus pneumoniae isolates in young children in Europe: impact of the 7-valent pneumococcal conjugate vaccine and considerations for future conjugate vaccines. Int J Infect Dis. 2010 Mar;14(3):e197-209.

Nuorti JP, Whitney CG; Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Prevention of pneumococcal disease among infants and children – use of 13-valent pneumococcal conjugate vaccine and 23-valent pneumococcal polysaccharide vaccine – recommendations of the Advisory Committee on Immunization Practices (ACIP). MMWR Recomm Rep. 2010 Dec 10;59(RR-11):1-18.

Navarro Torné et al. European enhanced surveillance of invasive pneumococcal disease in 2010: data from 26 European countries in the post-heptavalent conjugate vaccine era. Vaccine. 2014 Jun 17;32(29):3644-50.

Palmu AA, Jokinen J, Borys D, Nieminen H, Ruokokoski E, Siira L, et al. Effectiveness of the ten-valent pneumococcal Haemophilus influenzae protein D conjugate vaccine (PHiD-CV10) against invasive pneumococcal disease: a cluster randomised trial. Lancet 2013;381(9862): 214–22.

Ben-Shimol S, Givon-Lavi N, Leibovitz E, Raiz S, Greenberg D, Dagan R. Near-elimination of otitis media caused by 13-valent pneumococcal conjugate vaccine (PCV) serotypes in southern Israel shortly after sequential introduction of 7-valent/13-valent PCV. Clin Infect Dis. 2014 Dec 15;59(12):1724-32.

Dagan R.  Impact of pneumococcal conjugate vaccine on infections caused by antibiotic-resistant Streptococcus pneumoniae. Clin Microbiol Infect. 2009 Apr;15 Suppl 3:16-20.

http://ecdc.europa.eu/en/publications/Publications/0701_TER_Use_of_pneumococcal_polysaccharide_vaccine.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.