SYTOMEGALOVIRUS JA SEN AIHEUTTAMA TAUTITAAKKA

29.3.2022

Outi Laajalahti
tutkijalääkäri, gynekologi

Sytomegalovirus (CMV) on hyvin yleinen herpesvirus, jonka aiheuttaman infektion suurin osa ihmisistä sairastaa jo ennen aikuisikää. Virus leviää kehon eritteiden välityksellä, minkä johdosta pikkulapset saavat tartunnan yleensä päiväkodissa (sylki, virtsa). Tauti on yleensä lievä, siihen kuuluu flunssan kaltaisia oireita, osalla sairastuneista tauti voi olla myös täysin oireeton. Vakavaksi CMV muuttuu silloin, jos sen aiheuttaman ensi-infektion saa raskauden aikana. Tällöin syntyvä lapsi on vaarassa vammautua. Ensi-infektiolta suojautuminen onkin tärkeää raskaana ollessa.

Pirullinen, piilevä CMV

CMV on virus, josta emme voi täysin parantua. Infektion kerran saatuamme meistä tulee elinikäisiä viruksen kantajia. Herpesviruksille ominaiseen tapaan virus jää elimistöömme piiloon ja voimme sairastua uudelleen.

Sairastetusta CMV-infektiosta jää elimistöömme vasta-aineita. Ne kertovat olemmeko sairastaneet taudin, ja onko kyseessä tuore vai aikaisemmin sairastettu infektio. Aikaisemmin sairastettu infektio ei suojaa meitä uudelta infektioita, vaan se voi puhjeta uudelleen. Myös toinen viruskanta voi aiheuttaa uuden CMV-infektion. Uusintainfektio voi puhjeta esim. immuunipuolustuksemme muuttuessa tai heikentyessä, mutta aina syytä ei saada selville.

CMV on ikävä virus koska se läpäisee odotusaikana istukan ja voi siirtyä äidistä sikiöön. Sikiöaikainen infektio voi vaurioittaa vauvaa jo odotusaikana tai syntymän jälkeen. Suurimmassa riskissä sairastua ovat ne lapset, joiden äiti sairastaa CMV ensi-infektion raskausaikanaan ja etenkin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Aikaisemmasta, ennen raskausaikaa sairastetusta infektiosta on suojaa, mutta tämä nk. latentti infektio voi kuitenkin aktivoitua raskausaikana ja myös silloin sikiö on vaarassa sairastua. Onneksi sikiön sairastumisen riski on huomattavasti pienempi äidin latentin infektion kuin ensi-infektion jälkeen.

CMV on vauvan yleisin infektio raskausaikana

Kehittyneissä maissa CMV-infektio on yleisin sikiöaikainen infektio ja se aiheuttaa suurimman osan sikiöiden infektioperäisistä vammautumisista. Se on yleisin ei-perinnöllisen kuulovian ja keskushermoston kehitysviiveen aiheuttaja. Maailmanlaajuisesti se on yleisempi kuin 21-trisomia, meningomyelocele tai FAS (fetaalialkoholisyndrooma).  CMV on myös yleisin infektio elinsiirtopotilailla, ja se voi laukaista heillä käänteishyljintäreaktion siirtoelintä kohtaan. CMV aiheuttaa ongelmia immuunivajauspotilaille ja tehohoitopotilaille, ja altistaa heitä ns. opportunistisille infektioille.

Äidin ensi-infektion yhteydessä sikiöistä jopa 40 % saa tartunnan. Jos taas kyseessä on äidin uusintainfektio latentista eli piilevästä viruskannasta, tai uuden viruskannan aiheuttama infektio, sikiön riski sairastua on vain muutaman prosentin luokkaa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan sikiöaikana CMV-infektion sairastaneista suomalaislapsista noin vajaalla puolella (46–47 %) infektio oli seurausta äidin ensi-infektiosta. Vaikka sikiö sairastuisikin CMV-infektioon kohdussa, vain noin joka kymmenennellä on oireita syntyessään. Heistä noin puolella ilmenee seurannassa kehitysongelmia, kuten kuulovamma tai neurologisen kehityksen poikkeavuus. Valtaosa lapsista on syntyessään täysin oireettomia ja heidän ennusteensa on yleensä hyvä.

Sikiö kohdussa

Seulonta ja seuranta

Sytomegaloviruksen vasta-aineita ei yleensä seulota raskaana olevilta, koska tautiin ei ole parantavaa, raskausaikana turvallisesti käytettävää lääkehoitoa. CMV voi aiheuttaa varhaisen keskenmenon, mutta ennen 12. raskausviikkoa tapahtuneessa keskenmenossa virusvasta-aineita ei yleensä tutkita. Jos keskenmeno tapahtuu 12. raskausviikon jälkeen tai jos raskauden kulussa ilmenee ongelmia (rakenneultraäänessä infektioon viittaavia rakennepoikkeavuuksia, sikiön kasvuongelmaa tms., selittämättömästä syystä koholla olevat äidin maksa-arvot, ennenaikainen synnytys), CMV vasta-aineet yleensä tutkitaan. Jos raskaana olevalla todetaan ensi-infektioon tai tuoreeseen CMV-infektioon viittaavia laboratoriotuloksia, osataan raskauden kulkua seurata ja lasta tarkkailla ja tutkia syntymän jälkeen tilanteen vaatimalla tavalla. Tarvittaessa lapselle aloitetaan viruslääkitys. Syntyessään oireettomille lapsille järjestetään yleensä lastenlääkärin seuranta vuoden ikään asti, oireisille lapsille järjestetään lastenneurologin tarkka seuranta oireiden ja löydösten mukaan. Oireista riippumatta lapsille tehdään lähete silmälääkärille ja kuulotutkimuksiin ja kuulontutkimuksia jatketaan yleensä aina kuuteen ikävuoteen saakka.

Suomessa syntyy vuosittain noin sata sikiöaikana CMV-infektion sairastanutta lasta, joista 10–15:llä todetaan neurologinen vamma tai kuulon heikkenemä. Tartunnalta voi raskausaikana yrittää suojautua noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja välttämällä eritekontakteja*. Tulevaisuudessa käytössämme on toivottavasti myös rokote CMV-infektion ennaltaehkäisemiseksi.

*) Rawlinson W.D., Boppana S.B., Fowler K.B. et al. Congenital cytomegalovirus infection in pregnancy and the neonate: consensus recommendations for prevention, diagnosis, end therapy. The Lancet 2017, Vol 17: 177-188

*) Emery V.C. and Lazzarotto T. Cytomegalovirus in pregnancy and the neonate (version1; referees:2 approved) F1000 Research 2017, 6 (F1000 Faculty Rev): 138, Last updated 14 FEB 2017.

www.duodecimlehti.fi/duo15384

www.terveyskirjasto.fi/dlk00436

www.hus.fi/sikiolle-mahdollisesti-haitalliset-infektiot

www.kuuloliitto.fi/kuulovammat/

www.kuuloliitto.fi/kuulovammat/

www.terveyskirjasto.fi/dlk00609

www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/infektiot-ja-raskaus/sytomegalovirusinfektio


Sinun terveytesi on tutkimustyömme tavoite. Tutkimus kerrallaan parannamme suojaasi vakavia tauteja vastaan. Osallistumalla tutkimukseen tänään, saat rokotteen, joka huomenna kuuluu kaikille. 

Osallistu