BLOGI: KORONAPANDEMIA ON KOROSTANUT ROKOTETUTKIMUKSEN MERKITYSTÄ

8.6.2020

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Suomessa koronaepidemiatilanne on tällä hetkellä rauhallinen, mutta on liian varhaista olettaa, että tyyni vaihe ei edeltäisi uutta myrskyä.  Virus saadaan kunnolla hallintaan vasta laumasuojan avulla. Se syntyy rokottamalla laajasti väestö tehokkaaksi ja turvalliseksi osoitetulla rokotteella.

Rokotekehitys etenee maailmalla vauhdilla ja useasta rokoteaihiosta on saatu lupaavia tuloksia eläinkokeissa. Sekä  Oxfordin yliopistossa kehitetty virusvektorirokote että kiinalaisten kehittämä perinteisempi, kemiallisesti tapettuun virukseen pohjautuva rokote  kummatkin  lievensivät covid-19 taudin oireita apinoilla ja suojasivat niitä vaikealta keuhkoja vaurioittavalta infektiolta. Apinatutkimuksissa käytetyssä infektiomallissa virusta kuitenkin löytyi myös rokotettujen eläinten nenäontelosta, millä on mahdollisesti merkitystä viruksen leviämisen kannalta. Nähtäväksi jää, kuinka paljon edellämainitut rokotteet ehkäisevät taudin tartuttavuutta. Toki vasta ihmisille suunnatut tutkimukset kertovat näidenkin rokotteiden todellisen tehon luonnollisessa tartuntatilanteessa. Olisi merkittävää, jos rokote lieventäisi taudin vaikeusastetta ihmisillä vastaavasti kuin apinoilla. Mahdollista on myös se, että rokote toimii ihmisillä paremmin kuin apinoilla, koska virusmäärä luonnollisessa altistuksessa on todennäköisesti vähäisempi kuin mitä apinoilla käytettiin.

Taudin esiintyvyys nopeuttaa rokotteen tehon osoittamista
Useita rokotekandidaatteja on jo edennyt ihmisillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin. Nyt vaikuttaa siltä, että ensimmäiset laajat ihmisille tarkoitetut tutkimukset näiden rokotteiden tehon ja turvallisuuden osoittamiseksi toteutetaan USA:ssa. Tämä onkin ymmärrettävää vallitsevan epidemiatilanteen huomioiden. Pandemian keskus on siirtynyt Aasiasta Euroopan kautta Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Rokotteen tehon osoittaminen on sitä nopeampaa, mitä suurempi on kyseisen taudin ilmaantuvuus. Toisaalta tutkimusta voi nopeuttaa lisäämällä tutkittavien lukumäärää.

 


Mitä tarkoittaa koronarokotetutkimuksen nopeuttaminen?
Rokotteiden kehittäminen ja tutkiminen kestää normaalisti toistakymmentä vuotta. Epidemiatilanteessa tutkimuksia voidaan  tarvittaessa nopeuttaa jopa 12-18 kuukauteen. Koronarokotetutkimusta on nopeutettu siten, että eläinkokeissa on siirrytty hyvin nopeasti apinakokeisiin, ja toisaalta ihmisille suunnatuissa tutkimuksissa siirrytään päättäväisesti pienistä rokotevastetta ja turvallisuutta selvittävistä vaiheen 1 tutkimuksista suoraan vaiheen 2b tutkimuksiin. Jos tulokset ovat toivottuja, voidaan jo näiden tutkimusten perusteella saada ensimmäisille rokotteille myös myyntilupa.

Luottamusta nyt eturivissä oleville rokoteaihioille osoittaa se, että esimerkiksi oxfordilaisten kehittämää rokotetta on alettu valmistaa merkittävissä määrin jo ennen kuin tuloksia niiden kliinisestä toimivuudesta on saatu. Vaikka tähän luonnollisesti liittyy riski, menettelyllä voitetaan huomattavasti aikaa, jos rokote osoittautuu toimivaksi.

Julkisuudessa on pohdittu mahdollisuutta nopeuttaa rokotekehitystä ihmisillä tehtävillä altistuskokeilla. Ajatuksena ilmeisesti olisi, että rokotetut ihmiset altistettaisiin tietoisesti koronavirukselle. Tähän liittyy kuitenkin huomattavia eettisiä ja koeasetelmallisia ongelmia. Miten voidaan varmistaa, että altistus on riittävä aiheuttamaan taudin, jotta voidaan havaita mahdollinen rokotteen antama suojavaikutus? Rokottamattomia ei voi altistaa yleisvaaralliselle tartuntataudille, johon ei ole olemassa tehokasta hoitoa. Mihin siis rokotteen mahdollisesti antamaa suojavaikutusta verrattaisiin? Keinotekoisesti aiheutettu infektio ei myöskään vastaa normaalia tartuntaa, jolloin altistuskoe voi myös aliarvioida rokotteen suojavaikutusta.

Paras tapa rokotteen toimivuuden osoittamiseen on huolellisesti toteutettu laaja kliininen tutkimus, jossa rokotetta verrataan sokkoutetusti lumerokotteeseen. Näin saadaan luotettavasti selville rokotteen mahdollinen suojavaikutus. Kun tutkimuksen etenemistä seurataan reaaliaikaisesti, voidaan tutkimus lopettaa heti siinä vaiheessa, kun mahdolliset hyödyt on kiistatta havaittu. Mahdollisten rokotteeseen liittyvien haittavaikutusten seuranta puolestaan jatkuu vielä myös rokotteen käyttöönoton jälkeen. Tässä ensiluokkaiset suomalaiset rekisterit ovat erityisen hyödyllisiä.

 

 


Kommentoi