BLOGI: SUURTEN UUTISTEN PÄIVÄ

29.1.2021

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Tänään saatiin useita hienoja uutisia koronarokotteista.

Ensimmäisenä ehti Novavax, joka ilmoitti korkeasta, lähes 90% suojatehosta faasin 3 –tehotutkimuksessa. Kyseessä on proteiinipohjainen rokote, jossa on laboratoriossa tuotetun koronaviruksen piikkiproteiinin lisäksi yhtiön kehittämä tehosteaine. Rokote edustaa siis perinteisempiä rokotteita ja on jo neljänteen eri rokoteteknologiaan pohjaava, tehokkaaksi osoitettu koronarokote. Aiemmista teknologioista toimivuutensa ovat jo osoittaneet RNA-rokotteet (https://rokotetutkimus.fi/blogi-covid-19-rokotteet-ovat-rna-rokoteteknologian-lapimurto/), kantajaviruksiin pohjaavat rokotteet (https://rokotetutkimus.fi/blogi-kantajaviruksiin-pohjaavia-rokotteita-tarvitaan-pandemian-voittamiseen/) ja inaktivoituihin viruksiin pohjaavat rokotteet.

Novavax:n rokote tehoaa myös brittiläiseen ja eteläafrikkalaiseen koronamuunnokseen

Novavax:n tutkimus toteutettiin Britanniassa ja Etelä-Afrikassa. Briteissä tutkimukseen osallistui yhteensä yli 15 000 henkilöä, iältään 18 – 84-vuotiaita. Heistä 27% oli yli 65-vuotiaita. Laboratoriotestein varmennettuja tautitapauksia tutkittavien joukkoon kertyi yhteensä 62, joista rokotetuilla oli kuusi. Suojateho oli siten 89,3%. Vakavia tautitapauksia oli vain yksi, lumerokotteen saaneella. Huojentavaa on, että rokote antoi hyvin suojaa myös brittiläistä, helpommin tarttuvaa muotoa vastaan. Näitä tapauksia tutkimuksessa oli yhteensä 32, ja suojateho 85,6%. Etelä-Afrikassa suojateho oli pienempi (noin 4 400 tutkittavaa, suojateho 60%). Taustalla voi olla heikompi teho Etelä-Afrikassa vallitsevaan varianttiin. Kaikkineen tuloksia voi pitää erittäin hyvinä.

Novavax:n rokote säilyy jääkaappilämpötilassa, mikä helpottaa rokotteen jakelua.

Johnson & Johnson:n rokote tehoaa yhtenä annoksena annettuna

Kantajavirukseen perustuvan Johnson & Johnson:n rokotteen suojatehoa tutkitaan sekä yhden pistoksen annostelulla että tehosteen jälkeen. Tänään julkistettiin tulokset ENSEMBLE-tutkimuksesta, jossa havaittiin 66 % suojateho oireista koronatautia vastaan, 85% suoja vakavaa tautia vastaan ja 100% suoja sairaalahoitoa tai kuolemaan johtavaa covid-19-tautia vastaan. Tutkimukseen osallistui yhteensä lähes 44 000 tutkittavaa, joille ilmeni kaikkiaan 468 oireista SARS-CoV-2-infektiota.

Tutkimusrokote oli myös yleisesti hyvin siedetty, ja vakavia haittatapauksia esiintyi enemmän kontrolliryhmässä.

Myös Johnson & Johnson:n rokote säilyy jääkaappilämpötilassa.

AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokote sai EMA:n myyntiluvan

Vielä illalla saatiin odotettu uutinen Euroopan lääkeviranomaisen (EMA) myöntämästä myyntiluvasta AstrraZenecan ja Oxfordin yliopiston covid-19-rokotteelle. Päätös oli odotettu, sillä rokotteen suojateho on kiistaton työikäisillä. On myös hyvä muistaa, että vaikka suojatehoksi ilmoitetaan noin 70 %, se ei tarkoita sitä, että loput 30 % ei rokotteesta hyötyisi (https://rokotetutkimus.fi/blogi-mita-tarkoittaa-koronarokotteen-95-suoja/).

Vaikka AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen saatavuudesta on epävarmuutta, ja Novavax:n sekä Johnson & Johnson:n rokotteiden myyntilupaa joudutaan vielä odottamaan, niin näiden tuoreiden uutisten valossa en ole valmis hautaamaan toivetta siitä, että pandemia saadaan nujerrettua juhannukseen mennessä.


5 kommenttia artikkeliin “BLOGI: SUURTEN UUTISTEN PÄIVÄ”

  1. Ritva Hainari

    Ette kai vain tässä vaiheessa ole hyväksymässä AZD1222-rokotetta myös ikääntyneille? Kaikki asiantuntijatahot, rokotteen kehittäjät ja tutkimustuloksia kommentoineet( ks.Lancet 8.12.2020) sekä myös EMA ja Saksan Die Ständike Impfkommisson näkyvät olevan yksimielisiä siitä, että rokotteen tehoa ei voi arvioida toistaiseksi saatavissa olevan datan perusteella ikääntyneille. (Todellisuudessa yli 55vuotiaista AZ-rokotetta saaneista 10 sai Covid19-taudin, kun kontrolliryhmässä taudin sai 15 henkilöä eli rokotteen teho olisi osoittautunut huonoksi, ks. EMA AstraZeneca Vaccine Covid 19: Summary of product characteristics s.9 ). Mielestäni olisi todella epäeettistä antaa rokotetta suuren riskin ikäryhmille silloin kun rokotteen tehosta heille ei ole tietoa ja kun turvallisia ja tehokkaampia rokotteita on tarjolla vaikka vain muutaman kuukauden viiveellä. Ainakin riskiryhmille olisi annettava vaihtoehto tyytyä myöhäisempään rokotusten ajankohtaan, jolloin voitaisiin taata mahdollisuus saada tehokkaampia rokotteita. Olen itse täysin maallikkona tällä alueella ollut siinä uskossa, että pelkkä tieto rokotteiden haitattomuudesta ja vasta-aineiden kehittymisestä ei pitäisi riittää rokotteen yleiseen käyttöön, vaan immuniteetti pitäisi osoittaa suojatehotutkimuksissa, joissa tutkimusryhmät edustaisivat riittävässä määrin niitä ryhmiä, joille rokotteet on tarkoitus antaa. Näin näytettäisiin toimivan vielä esimerkiksi USA:ssa ja toivottavasti myös Suomessa.

    • Rokotetutkimuskeskus

      WHO on linjannut AZD1222-rokotteen käytön myös yli 65-vuotiaille ja alueilla, joilla liikkuu virusmuunnosta. Perusteita päätökselle: https://www.who.int/news-room#
      Suomessa rokotussuosituksia ja -päätöksiä antava viranomainen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka suosittelee rokotetta alle 70-vuotiaille.

  2. Anneli Eteläpelto

    AstraZenecan rokotteen käytössä ikäihmisillä (yli 65 v) ollaan mielestäni heikoilla jäillä, koska sen tehoa ei ole tutkittu tuon ikäisillä. Ja millä muilla perusteilla rokotetta voidaan suositella ja tarjota kuin vankan tutkimusevidenssin pohjalta. Kiire ei ole kestävä perustelu.

  3. Eija

    Eri maista tulevat rokotteet on ilmeisesti testattu sen maan kansalaisilla. Vaikuttaako rokote eri tavalla eri maan kansalaisiin? Pohdiskelin eri maiden kansalaisten DNA-perimää, joka on erilainen, kai. Toimiiko rokote samalla tavalla, kun se testataan yhdysvaltalaisilla, suomalaisilla tai saksalaisilla?

    • Rokotetutkimuskeskus

      Jo tutkimusvaiheessa koronarokotteita on tutkittu eri etnisyyttä olevilla tutkittavilla, joten perintötekijöiden mahdolliseen vaikutukseen kiinnitetään huomioita jo tutkimusvaiheessa.

      Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että rokotteen toimivuudessa olisi eroja eri kansalaisuuksien välillä (toisin kuin eri viruskantojen välillä).

Kommentoi