BLOGI: RS-viruksen aiheuttamien vakavien hengitystieinfektioiden ehkäisy on tärkeä tavoite vastasyntyneiden ja pienten lasten terveydelle

5.9.2019

Timo Vesikari
Professori
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Respiratory Syncytial Virus

RS-viruksella ei ole suomenkielistä nimeä. Virus kasvaa soluviljelmässä ja se havaitaan yhteen kasvaneista jättisoluista eli synsytioista. Tämän perusteella sille annettiin1950-luvulla englanninkielinen nimi respiratory syncytial virus eli RSV. Paremman puutteessa nimeä käytetään edelleen.

Tauti on vakavin vauvoille
RS-virus on tärkein pienten lasten vakavien hengitystieinfektioiden aiheuttaja. Suomessa joutuu sairaalahoitoon vuosittain noin 1000 lasta RS-viruksen aiheuttaman alahengitystietulehduksen ja siihen liittyvän hengitysvaikeuden vuoksi, useimmat vakavasti sairastuneista ovat alle 1-vuotiaita.

RS-virusinfektio alkaa nuhakuumeena, mutta leviää alahengitysteihin ja tulehdus sananmukaisesti tukkii pienet ilmatiehyet. Tauti ilmenee hengitysvaikeutena ja yleisenä huonovointisuutena. Kun hengitystiet ovat kokonaan tukossa, eivät keuhkoputkia laajentavat lääkkeet juuri auta eikä muutakaan lääkehoitoa ole tarjolla. Hoitona on hapen antaminen ja tarvittaessa tehohoito hengityskoneessa. Ennen nykyaikaista tehohoitoa tautiin menehtyi vuosittain Suomessakin useita lapsia. Nykyisin näin ei onneksi tapahdu, mutta sairaalahoito voi kestää jopa viikkoja. Kehitysmaissa, hoidon puuttuessa, RS-virus tappaa jopa 100 000 vauvaa vuosittain.

Lastenlääkärien toivomaa RSV-rokotetta on kehitetty pitkään
Rokote RS-virusta vastaan on korkealla lastenlääkärien toivomuslistalla. Ensimmäiset rokotteet 1960-luvun lopulla tuottivat kuitenkin vakavan takaiskun: rokotetut lapset sairastuivat myöhemmin poikkeuksellisen vakavaan RSV-tautiin. Sen jälkeen rokotteen kehittämisessä on edetty varovasti, jotta vanha virhe ei toistuisi. Rokotetutkimuskeskuksessa on tutkittavana kaksi uutta RSV-rokotetta, joissa molemmissa on ”kantajana” lisääntymiskyvytön adenovirus, johon on liitetty RS-viruksen osia (antigeenejä). Adenoviruksen tehtävä on ohjata immuunivastetta oikeaan suuntaan. Lääkeyhtiö Janssenin kehittämän rokotteen tutkimukseen otetaan 13–24kk ikäisiä lapsia ja GSK:n kehittämän rokotteen tutkimukseen 6–7kk ikäisiä. Molemmat tutkimukset ovat vielä pieniä ja niitä tehdään Rokotetutkimuskeskuksen kolmella klinikalla Tampereella, Turussa ja Järvenpäässä.

Uusi vasta-aine läpimurto RSV-taudin ehkäisyssä?
Rokottamiselle on näköpiirissä myös uusi vaihtoehto: pitkävaikutteisen vasta-aineen eli RSV-immunoglobuliinin antaminen. Tähän asti ennaltaehkäisevä vasta-aine on ollut hyvin kallis ja lyhytvaikutteinen, ja sen käyttö on ollut rajattu vain kaikkein suurimmassa vaarassa oleville vauvoille kuten ennen 29. raskausviikkoa syntyneille ja synnynnäistä sydänvikaa ja keuhkojen kehitysvikaa sairastaville.

Mullistavana uutuutena voidaankin pitää pitkävaikutteista vasta-ainetta, joka annettaisiin vain kerran ennen RS-viruksen epidemiakautta ja jonka vaikutus kestää ainakin puoli vuotta. Äskettäin päättyneessä keskosvauvojen (alle 35. raskausviikolla syntyneiden) tutkimuksessa, johon Suomikin osallistui, valmiste esti RS-viruksesta johtuvia sairaalahoitoja 78 %:sti, mikä on erinomainen tulos.

Tänä vuonna tutkimusta laajennetaan täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Rokotetutkimuskeskuksen tutkimusklinikoilla Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa, Järvenpäässä, Porissa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa otetaan tutkimukseen vauvoja 6 kk:n iän molemmin puolin ja heille annetaan tutkimusvalmistetta tai lumevalmistetta suhteessa 2:1 kertapistoksena marras-joulukuussa 2019. Lasten hengitystieinfektioita seurataan kevääseen 2020 asti.

Jos tämä tutkimusonnistuu yhtä hyvin kuin edellinen keskosvauvojen tutkimus, voi edessä olla todellinen läpimurto RSV-taudin ehkäisyssä. Elämme toiveikkaana ja jännittyneenä odotuksessa.

Tutkimus 13-24 kk ikäisille taaperoille

 

 

Tutkimus 6-7 kk ikäisille vauvoille

Kommentoi