BLOGI: ONKO SUOMI EPÄONNISTUNUT KORONAROKOTTAMISESSA?

25.3.2021

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Uutissuomalaisen debatissa

Israelissa oli 17.3. mennessä annettu 110 koronarokoteannosta 100 henkilöä kohden, Britanniassa 40 ja USA:ssa 34. Tähän verrattuna Suomessa annetut 13 annosta sadalle tuntuu vaatimattomalta. Tulisiko meidän olla pettyneitä Suomen rokotetahtiin?

”Professori Mika Rämet: Suomen hajautettu rokotehankinta onnistui – En ole liian huolissani virusvarianteista”

Uutissuomalaisen debatti 20.3.2021

On hyvä huomioida, että ennen viime vuoden marraskuuta ei ollut varmuutta, pystytäänkö rokotteilla ylipäätään ehkäisemään SRAS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa covid-19-tautia. Nyt, vain neljä kuukautta myöhemmin, myyntiluvan saaneita koronarokotteita on maailmalla jo yhteensä 13 (näistä Euroopan lääkevirasto EMA on hyväksynyt neljä).  Rokotteita on annettu yli 400 miljoonaa annosta. Kun rokotekehitystä ja rokotekampanjoiden etenemistä arvioi maailmanlaajuisesti, ei saavutusta voi kuin ihailla.

USA:n meitä nopeampi rokotustahti johtuu yhdysvaltalaisen Modernan rokotteen toimitusten painottumisesta yrityksen kotimaahan, joka myös voimakkaasti tuki rokotteen kehittämistä. Britannia puolestaan hyväksyi omassa maassa suunnitellun Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokotteen EU:ta aiemmin. Israel toimii Pfizerin rokotteen eräänlaisena testilaboratoriona, mikä selittää maan poikkeuksellisen rokotuskattavuuden. Alun hitauden jälkeen kuitenkin myös EU:n rokotustahti on nyt pääsemässä kunnolla vauhtiin erityisesti Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen parantuneen tuotantokapasiteetin myötä. Suomi sijoittuu rokotusmäärissä hyvin verrattuna muihin EU-maihin.

Olisiko Suomi voinut saada käyttöön suuremman osan maailman 400 miljoonasta annetusta rokoteannoksesta parempien hankintasopimusten tai oman rokotetuotannon kautta?

Euroopan Unionin ja myös Suomen lähtökohtana rokotehankinnoissa oli varautua hankkimaan useita eri tyyppisiä koronarokotteita. Hankintojen keskittäminen oli mielestäni hyvin perusteltu ratkaisu enkä pidä todennäköisenä, että itsenäisesti toimiessaan Suomi olisi päätynyt tekemään onnistuneempia valintoja tai pitävämpiä toimitussopimuksia.

Näen myös hyvin perusteltuna Suomen varautumisen hankkimaan kolmeen eri rokoteteknologiaan pohjaavia rokotteita. Näistä mRNA- sekä kantajaviruksiin perustuvat rokotteet edustavat uusimpia rokoteteknologioita ja perinteisempiä puolestaan proteiinipohjaiset yhdistettynä tehosteaineeseen. Nähdäkseni tämä lähestymistapa tarjosi Suomelle mahdollisuuden saada Pfizerin ja BioNTech:n rokotetta. Jos olisimme päätyneet veikkaamaan vain yhtä koronarokotetta, vahva vaihtoehto olisi ollut kahden rokotejätin, Sanofi Pasteurin ja GlaxoSmithKlinen yhteinen hanke, joka lopulta ei kuitenkaan edennyt odotetusti. Riskiä hajauttanut hankintastrategia oli siis onnistunut.

Voisiko Suomella olla käytettävissä oma, itse valmistettu koronarokote, jos tähän olisi osoitettu riittävästi rahoitusta? Pidän Kalle Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon johtamaa rokotehanketta erittäin laadukkaana, ja tekijöitä varmasti kyvykkäinä tuottamaan toimivan koronarokotteen. Myös tuotantoympäristö Kuopiossa on laadukas.

On kuitenkin muistettava, että nyt tapahtunut rokotekehitys on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Modernan rokote oli suunniteltu kahdessa päivässä ja kliiniseen käyttöön vaatimukset täyttävä rokote valmiina 42 päivää viruksen tunnistamisesta. Kliiniset kokeet aloitettiin vuoden 2020 maaliskuussa vain 63 vrk kuluttua viruksen perimäaineksen selvittyä. Toukokuussa ilmoitettiin ihmisillä saaduista lupaavista rokotevasteista. Laaja tehotutkimus, johon osallistui 30 000 tutkittavaa, aloitettiin heinäkuussa ja tulokset julkistettiin marraskuussa.

Vaikka Modernan vauhti oli huima, ehti Pfizer ja BioNTech julkistaa omat tuloksensa viikkoa aiemmin. On vaikea ajatella, että olisimme voineet mitenkään pysyä tässä vauhdissa, vaikka rahoitusta olisi ollut enemmän tarjolla kotimaisen koronarokotteen kehittämiseen. Nenäsumuterokote tuleekin nähdä pyrkimyksenä seuraavan sukupolven koronarokotteeksi tämän hetken pandemian jälkeiseen aikaan.

Mitä jatkossa on odotettavissa?

Rokottamisen vaikutusta epidemian kehittymiseen ja koronaviruksen aiheuttamaan tautitaakkaan voi arvioida tarkastelemalla meitä nopeammin rokotuksissa edenneitä maita Israelia ja Britanniaa. Israelissa uusien tautitapausten ilmaantuvuus (7 päivän keskiarvo) on vähentynyt neljännekseen ja Britanniassa kuolleiden määrä kymmenesosaan tammikuun luvuista. Vastaavaa kehitystä voidaan odottaa myös Suomessa, kun rokotettujen määrä lisääntyy. Ensin nähdään vaikutus kuolleisuudessa, sen jälkeen teho- ja sairaalahoidon tarpeen vähenemisessä.

Tämän hetken arvion perusteella suomalaiset aikuiset ovat saaneet ainakin ensimmäisen rokoteannoksen kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen epidemia hiipuu (https://rokotetutkimus.fi/blogi-kuinka-korkea-rokotuskattavuus-vaaditaan-laumasuojan-saavuttamiseen),

eikä yhteiskunnan avaamiselle, esimerkiksi lähiopiskelulle, ole enää esteitä. Useat rokotevalmistajat ovat jo valmistamassa seuraavan sukupolven uusiin variantteihin tehoavia koronarokotteita. Siksi en ole liian huolissani virusvarianteista.

Vaikka rokotukset ovat nyt päässeet hyvään vauhtiin, tutkimus jatkuu edelleen. Keskeisempiä selvitettäviä asioita ovat rokotteiden sopivuus raskauden aikana sekä lapsilla ja nuorilla. Lapset ansaitsevat lapsilla tutkittuja rokotteita, ja pandemian katkaiseminen voi vaatia myös lasten rokottamisen. Luonnollisesti seuranta rokotteiden turvallisuudesta jatkuu edelleen,  ja Suomen erinomaiset rekisterit ovat tässä erityisen hyödyllisiä.

Tutkimustiedon avulla saamme täyden hyödyn nykyisistä ja tulevista rokotteista ja selviämme pienimmin mahdollisin vaurion läpi pandemian. Toistaiseksi olemme onnistuneet hyvin, sillä kokonaiskuolleisuudessa ei ole tapahtunut lisääntymistä. Rokotustahti kiihtyy päivien pidetessä.

Artikkelikuva: Gerd Altman Pixabay


Kommentoi