BLOGI: MIKROBIT OVAT UHKA KEHITTYVÄLLE SIKIÖLLE

31.8.2020

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Äidin elimistö pyrkii suojelemaan kehittyvää sikiötä mahdollisimman hyvin. Sikiökalvot estävät mikrobien pääsyä sikiöön ja lapsivesi sisältää mikrobeja tuhoavia tekijöitä. Myös sikiön iho toimii esteenä mikrobien pääsemiselle elimistöön, samalla tavalla kuin syntymän jälkeen. Sikiökalvojen liian varhainen puhkeaminen altistaakin vastasyntynyttä infektioiden kehittymiselle. Jotkin mikrobit pystyvät tunkeutumaan äidin elimistöstä veren välityksellä istukan kautta kehittyvään sikiöön. Syntyneitä vaurioita pyritään ennaltaehkäisemään rokottamalla.

Historiallisesti rubellaviruksen aiheuttama vihurirokko on ollut erityisen suuri uhka sikiön normaalille kehitykselle. Sikiö on haavoittuvaisin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Aiemmin äidin raskauden aikana sairastama vihurirokko aiheutti noin joka kymmenennelle lapselle jonkinasteisen vaurion, yleisimpinä kuulo- ja silmävauriot, sydänviat ja kehitysvammaisuus. Vihurirokkoa vastaan kehitettiin rokote jo 1960-luvulla, ja Suomessa vihurirokkorokote otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa 1970-luvulla. Tämän vuoksi vihurirokon vastasyntyneille aiheuttamat vauriot ovat nykyään äärimmäisen harvinaisia.

Sikiölle suurin uhka sytomeglovirus ja toxoplasma

Rubellaviruksen lisäksi myös monet muut mikrobit pystyvät tunkeutumaan äidistä sikiöön. Hoitamattomana HI-virus voi siirtyä sikiöön jo raskauden aikana, mutta se ei onneksi lisää kehityshäiriöiden riskiä. Parvovirus taas voi levitä sikiöön ja infektoida sikiön punasolujen esiasteet, mikä johtaa punasolujen hajoamiseen ja sen seurauksena anemiaan.

Bakteereista meillä Suomessa onneksi harvinainen listeria (Listeria monocytogenes) voi myös siirtyä äidistä sikiöön. Samoin loiseläimiin kuuluva toksoplasma (Toxoplasma gondii), joka leviää ihmiseen joko kissoista, kissan ulosteiden likaamasta maaperästä tai raa’an lihan välityksellä. Vuosittain Suomessa syntyy noin 50 synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavaa lasta, joita uhkaa näkö- tai kuulovaurio sekä kehitysvammaisuus. Tämän vuoksi etenkin raskausaikana on suositeltavaa vihannesten ja hedelmien huolellinen peseminen tai kuoriminen ennen niiden syömistä, raa’an lihan välttäminen sekä suojakäsineiden käyttäminen puutarhatöitä tehdessä. Toksoplasmaa vastaan ei valitettavasti vielä ole käytössä rokotetta.

Sytomegalovirus
Cytomegalovirus

Tällä hetkellä yleisin synnynnäisiä kehityshäiriöitä lapselle aiheuttava virus maailmassa on herpesviruksiin kuuluva cytomegalovirus. Äidin odotusajan tartunta on useimmilla oireeton, mutta voi aiheuttaa matala-asteista kuumeilua, kurkkukipua, päänsärkyä ja imusolmukkeiden turpoamista. Suomessa syntyy noin 60 sytomegalo-oireyhtymää sairastavaa lasta joka vuosi. Noin yksi prosentti raskaana olevista äideistä sairastaa tuoreen, sikiölle vaarallisen sytomegalovirusinfektion raskauden aikana. Äidille itselleen infektio on tyypillisesti oireeton.

Rokote sytomegalovirusta vastaan

Sytomegalovirusta vastaan kehitetään rokotteita, joiden tarkoituksena on vihurirokkorokotteen tavoin suojata sikiötä kehityksen ratkaisevimpina hetkinä. Vihurirokkorokotteen esimerkin pohjalta voidaan olettaa, että tulevaisuudessa sytomegalovirusrokote antaa kehittyvälle sikiölle aiempaa paremmat edellytykset syntyä terveenä.


Kommentoi