BLOGI: MENINGOKOKKIROKOTE ‒ HYÖDYLLINEN KAIKILLE

29.9.2020

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Meningokokkibakteeri eli Neisseria meningitidis aiheuttaa vakavia, jopa henkeä uhkaavia infektioita, kuten aivokalvotulehdusta ja verenmyrkytystä (sepsis).

Suomessa tautitapaukset ilmenevät tavallisesti yksittäin, mutta joskus meningokokin aiheuttamia infektioita esiintyy ryppäinä.  Tartunta saadaan toiselta ihmiseltä pisaratartuntana. Ihminen on meningokokin ainoa reservi. Arviolta 1‒10 prosenttia väestöstä kantaa meningokokkibakteeria oireettomana nielussaaan. Tällä vuosikymmenellä vaikeita meningokokki-infektioita on esiintynyt Suomessa noin 20 tapausta vuosittain. Kuka tahansa voi sairastua aivokalvontulehdukseen, mutta se on lapsilla (myös vauvoilla) ja nuorilla muuta väestöä yleisempi. Vaikka meningokokin aiheuttamia infektioita voidaan hoitaa antibiooteilla, liittyy niihin paljon kuolleisuutta ja pitkäaikaissairastavuutta kuten kuulonmenetystä, alttiutta kouristuskohtauksille sekä oppimis- ja käyttäytymisvaikeuksia. Taudin vakavuuden vuoksi meningokokkirokote olisi hyödyllinen kaikille. Monissa maissa se kuuluukin jo rokotusohjelmaan.

Suomessa meningokokkirokotteen saavat vain riskiryhmiin kuuluvat

Meningokokkia vastaan on Suomessakin käytössä rokotteita. Taudin harvinaisuuden vuoksi rokotteet eivät kuitenkaan tällä hetkellä kuulu lasten kansalliseen rokotusohjelmaan. Meningokokkirokotetta tarjotaan kuitenkin maksutta puolustusvoimissa varusmiespalvelukseen tulevalle. Lisäksi sillä estetään meningokokkitautiin sairastuneen lähikontaktien tartuntoja. 

Hiljattain meningokokkirokotteita on Suomessa alettu tarjota myös riskinarvion perusteella joillekin matkailijoille sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville henkilöille (uutinen 20.8.2020/THL). Riskiryhmiin kuuluvat ne henkilöt, joilla on immuunipuolustuksessa erityisesti meningokokki-infektiolle altistava poikkeavuus tai taudin riskiä lisäävä lääkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt immuunipuolustusjärjestelmän poikkeavuudet (komplementtipuutos tai sen toimintaa häiritsevä lääkitys), pernan puutos tai pernan vajaatoiminta, sirppisoluanemia ja krooninen käänteishyljintä kantasolusiirron jälkeen.

Meningokokkibakteereja on useita eri alaryhmiä

Meningokokit voidaan jakaa bakteeria ympäröivän polysakkaridikapselin perusteella 12 ryhmään. Taudinaiheuttamiskyvyn kannalta merkittävimpiä ovat A, B, C, W, X ja Y -ryhmän meningokokkibakteerit. Suomessa tautia aiheuttavat eniten B, C, W ja Y -ryhmien bakteerit. Tällä hetkellä Suomessa käytetään meningokokki ACWY -konjugaattirokotetta (Nimenrix®) sekä meningokokki B -bakteerin aiheuttamilta taudeilta suojaavaa Bexsero®-rokotetta.

Maailmanlaajuisesti meningokokki aiheuttaa vuosittain kymmeniätuhansia infektioita, erityisesti Afrikassa. Kuolleisuus tautiin on merkittävää, noin 10-20 prosenttia. Lisäksi vastaava määrä sairastuneita, tyypillisesti imeväisikäisiä lapsia, vammautuu pysyvästi. Jopa nopeasti aloitetun antibioottihoidon jälkeen kuolleisuus meningokokkitautiin on 5–10 prosenttia. Laajojen rokotuskampanjoiden avulla sairastavuutta on saatu merkittävästi vähennettyä.

Meningokokkirokotteiden kehitys ja tutkimus jatkuvat aktiivisesti maailman meningokokkitilanteen parantamiseksi. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus osallistuu parhaillaan kahteen meningokokkirokotteen tutkimukseen. Niistä toinen on suunnattu pikkulapsille ja toinen 10-25-vuotiaille nuorille.


Kommentoi