BLOGI: KORONAROKOTESUOJA – HEIKKENEVÄ JA HAAVOITTUVA, VAI SÄILYVÄ JA KESTÄVÄ?

29.4.2022

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Omikronmuunnos (B.1.1.529) vaatii aiempiin variantteihin verrattuna moninkertaisen määrän koronarokotteiden tuottamia neutraloivia vasta-aineita, jotta viruksen soluun pääsy estyy. Ilman niitä seurauksena on rokotettujen läpäisyinfektiot jo muutaman kuukauden kuluttua viimeisestä rokoteannoksesta. Tulisiko koronarokotteita sen vuoksi ottaa jatkossa yhä uudestaan muutaman kuukauden välein?

Piikkiproteiini väistää vasta-aineita

Immuniteetti muodostuu useasta eri osasta. Parhaimmillaan limakalvojen IgA-luokan vasta-aineet estävät viruksen pääsyn solujen sisälle, jolloin altistumisesta ei seuraa lainkaan oireita. Pystyäkseen leviämään väestössä viruksen täytyy kiertää tämä suoja. Esimerkiksi koronavirus on kehittynyt siten, että omikronmuunnoksen piikkiproteiini väistää koronarokotteiden tuottamia, alkuperäistä Wuhanin kantaa optimaalisesti tunnistavia vasta-aineita. Näin virus pääsee solujen sisään ja aiheuttaa hengitystieinfektion. Ovatko koronarokotteet tulleet siten toimimattomiksi?

Muistisoluihin pohjaava immuniteetti säilyy pitkään

Koronarokotteet aktivoivat elimistön puolustusvasteita laaja-alaisemmin kuin pelkästään käynnistämällä vasta-ainetuotannon. Rokotteet aktivoivat myös soluvälitteistä immuniteettia tunnistamaan viruksen infektoimia soluja. Lisäksi rokotteista jää vuosia kestävä jälki muistisoluihin, jotka käynnistävät nopeasti puolustusvasteen kohdatessaan uudestaan piikkiproteiinin.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat käytössä olevien rokotteiden muodostaman soluvälitteisen immuniteetin toimivan tehokkaasti myös omikronmuunnosta vastaan. Sekä Janssenin kantajavirukseen pohjaavaa Ad26.COV2.S-rokotetta että BioNTechin ja Pfizerin Comirnaty-rokotetta saaneiden soluvälitteiselle puolustusvasteelle keskeiset T-solut tunnistivat käytännössä yhtä hyvin omikronmuunnoksen kuin alkuperäisen Wuhanin viruskannan piikkiproteiinin (https://www.nature.com/articles/s41586-022-04465-y).

Rokotuksen (tai sairastetun taudin) jälkeen elimistöön jäävien muistisolujen osoitettiin tunnistavat piikkiproteiinista useita eri alueita, jonka vuoksi nämä vasta-ainetuotannon käynnistävät B-muistisolut reagoivat nopeasti eri koronaviruksen muunnoksiin (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1074761322001741). Eläinmallissa tämän hyvän riskireagoimisen vuoksi alkuperäinen mRNA-rokote saikin aikaan yhtä hyvän suojan kuin omikronin mukaan räätälöity rokote (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0092867422003889).

Näiden tulosten perusteella myöskään suomalaisen aineiston tutkimustulos ei ole yllätys: kolme rokoteannosta on antanut käytännössä 100 % suojan perusterveille 18−69-vuotiaille sairaalahoitoa vaativaa omikronin aiheuttamaa koronatautia vastaan (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144248/URN_ISBN_978-952-343-868-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Siten koronarokotteet ottaneilla alle 70-vuotiailla ei ole syytä olla huolissaan sairastua vakavasti koronaviruksen kohdatessaan.

Koronarokotteet ovat siis erittäin hyvin toimivia ja niiden antama suoja säilyy hyvin. Kun rokotteilla halutaan estää vakavia tautitapauksia, ei perusterveiden työikäisten neljänsillä rokoteannoksilla ole kiirettä. 


Sinun terveytesi on tutkimustyömme tavoite. Tutkimus kerrallaan parannamme suojaasi vakavia tauteja vastaan. Osallistumalla tutkimukseen tänään, saat rokotteen, joka huomenna kuuluu kaikille. 

Osallistu