BLOGI: KORONA-AIKANA ROKOTUSTEN OTTAMISEN HYÖTY KOROSTUU ENTISESTÄÄN

12.10.2020

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Muutama vuosi sitten ajattelin olevani kovin kiireinen, enkä ennättänyt käydä ottamassa influenssarokotetta, jonka työnantajani olisi tarjonnut. Sain lähes viikon kestäneen korkeakuumeisen infektion, jonka jälkeen motivaatiota (ja aikaa) on löytynyt käydä hakemassa vuotuiset pistokset.

Nyt koronarokotetta kuumeisesti odoteltaessa tulee muistaa ottaa rokotukset niitä tauteja vastaan, joihin rokote on jo olemassa. Erityisen tärkeä on influenssarokote. Vuosittain valitettavan moni jättää influenssarokotteen ottamatta.

Influenssarokote on erityisen tärkeä iäkkäille, raskaana oleville ja alle kouluikäisille lapsille

Influenssarokote suojaa luonnollisesti influenssalta, mutta voiko rokotus vaikuttaa riskiin saada vaikea koronatauti?

Synnynnäisen immuniteetin vaste virusinfektioon on geneerinen eli jokseenkin samanlainen eri viruksille. Puolustusreaktion tavoitteena on saada solut viruksen jakaantumista estävään tilaan, kunnes spesifisempi hankittu vaste on ehtinyt käynnistyä neutraloivine vasta-aineineen ja soluvälitteisine reaktioineen. Tämän pohjalta voisi ajatella, että yksi hengitystieinfektio, kuten influenssa, suojaisi samanaikaiselta toiselta infektiolta, kuten COVID-19:lta.

Sinikka Karppisen väitöskirjan pohjalta tiedämme, että ainakin RS-viruksen löytyminen hengitysteistä vähentää rhinovirusten esiintymisen todennäköisyyttä. Väitöskirjassa tutkittiin näiden virusten esiintymistä hengitysteissä 923 lapsella. Voisiko siis ajatella, että influenssan sairastaminen kannattaa, jos se vähentää koronaviruksen saamisen mahdollisuutta?

Asia on kuitenkin käytännössä toisin. Karppisen aineistossa havaittiin, että ne lapset, joilla esiintyi samanaikaisesti molempia viruksia, sairastivat pidempään. Kahden viruksen yhtäaikaisesti aiheuttama tauti  oli vaikeampi. Voi siis olettaa, että yhdessä sairastettuna influenssa ja COVID-19 saavat aikaan vielä vaikeamman infektion kuin mitä ne erikseen aiheuttaisivat.

Vielä tärkeämpää on muistaa, että influenssa yksinäänkin on erittäin vaarallinen tauti. Se aiheuttaa vuosittain satoja kuolemia, erityisesti yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Ikääntyneet ovat siis  erityisessä riskissä sairastua sekä SARS-CoV-2- että influenssavirusten aiheuttamiin tauteihin.

Iäkkäiden lisäksi influenssa on erityisen vaarallinen raskaana oleville ja pienille lapsille. On myös hyvä tiedostaa, että odottavan äidin rokottaminen suojaa äidin lisäksi vastasyntynyttä hänen ensimmäisten elinkuukausiensa aikana.

Pneumokokkirokote vähentää myös virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita

Influenssarokotteen lisäksi erityisesti iäkkäiden henkilöiden kannattaa ottaa myös pneumokokkirokote, joka suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta. Hyöty voi olla laajempikin kuin suoja pelkästään pneumokokkia vastaan. Edellä mainitussa Sinikka Karppisen väitöskirjassa havaittiin, että pneumokokkirokote vähensi pneumokokin aiheuttamien korvatulehdusepisodien lisäksi myös virusten aiheuttamia hengitystieinfektioita. Se tukee ajatusta bakteereiden ja virusten synergisestä roolista hengitystieinfektioiden aiheuttajina. Näin siis ainakin lapsilla.

Onko suojavaikutuksen takana yksinkertaisesti se, että bakteerin vaurioittamat hengitysteiden limakalvot ovat alttiimpia viruksille? Vai voisiko taustalla olla jokin muu mekanismi?

Koulutettu immuniteetti antaa laajasti suojaa infektioilta

On mahdollista, että rokottaminen suojaa myös muilta infektioilta kuin siltä, jota vastaan rokote on suunnattu. Ilmiön nimi on ns. ’trained immunity’ eli koulutettu immuniteetti. Ilmiö tunnetaan parhaiten tuberkuloosirokotteen (BCG) suojaavasta vaikutuksesta Candida albicans -sieni-infektioita vastaan. Viime vuosina on alettu ymmärtää, että tällainen useita kuukausia kestävä synnynnäisen immuniteetin tehostunut vaste perustuu veren valkosolujen, erityisesti mikrobeja syövien ja tuhoavien makrofagien tehostuneeseen toimintaan. Kaikkineen ilmiö on hyvin aktiivisen tutkimuksen kohteena ja liittyy myös meneillään olevaan COVID-19-pandemiaan. Tällä hetkellä on esimerkiksi käynnissä useita tutkimuksia, joissa selvitetään, voidaanko vaikean COVID-19-infektion riskiä vähentää BCG-rokotuksella.

On siis mahdollista, että ottamalla syksyllä influenssa- ja pneumokokkirokotteet, ei saa suojaa ainoastaan näille taudeille, vaan samalla immuunijärjestelmää opetetaan ylipäänsä reagoimaan tehokkaammin muitakin taudinaiheuttajia, kuten koronavirusta vastaan.

Vähintäänkin influenssarokote antaa suojaa influenssaa vastaan ja pneumokokkirokote pneumokokkia vastaan.

Minä ainakin ehdin tänäkin vuonna oikein hyvin ottamaan työnantajani tarjoaman influenssarokotteen.


Kommentoi