BLOGI: KANTAJAVIRUKSIIN POHJAAVIA ROKOTTEITA TARVITAAN PANDEMIAN VOITTAMISEEN

13.1.2021

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

On ollut ilahduttavaa seurata Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteishanketta nenäsumutteena annettavan koronarokotteen kehittämisestä (Linkki Ylen uutiseen 9.1.2021). Ohjaksissa ovat suomalaisen molekyylilääketieteen johtavat tutkijat, akatemiaprofessorit Seppo Ylä-Herttuala ja Kari Alitalo, sekä professori Kalle Saksela. Kaikki palkittuja ja tunnustettuja alansa huippuosaajia. Nenäsumuterokotehanke on kilpailukykyinen kansainvälisesti ja pohjaa eläinkokeissa saatuun havaintoon, että tällä tavoin annettuna rokote vähentää koronaviruksen määrää tehokkaasti nenäontelossa. Silloin rokote estäisi tartuttavuutta. Hanke tähyää pandemian nykyvaihetta kauemmaksi, vuoteen 2022. Siksi kaikkien on tärkeää ymmärtää, että suomalaista koronarokotetta ei kannata jäädä odottamaan, vaan kaikkien tulee ottaa rokotusjärjestyksen mukaisesti saatavilla oleva, jo käyttöön hyväksytty koronarokote.

Kantajavirus vie elimistön omiin soluihin ohjeen koronaviruksen piikkiproteiinin tuottamisesta

Suomalainen nenäsumutteena annettava koronarokote pohjaa kantajaviruksen käyttämiseen. Menetelmässä virusta, joka on tavallisimmin jakaantumiskyvyttömäksi muokattu adenovirus, käytetään kuljettamaan rokotettavan omiin soluihin ohje halutun viruksen osan tuottamiseen. Koronaviruksen suhteen luonnollinen valinta on piikkiproteiini. Menetelmän perusajatus on siis hyvin vastaava kuin RNA-rokotteissa, eli käyttää elimistön omia soluja tuottamaan haluttua viruksen osaa, mikä sitten käynnistää halutun puolustusreaktion. Menetelmien erona on, että RNA-rokotteissa ohje viedään soluihin RNA:n muodossa lipidipartikkelien avulla, kun taas kantajavirusta käytettäessä ohje on liitetty osaksi (adeno)viruksen perimää DNA:na.

Kantajaviruksiin pohjaavaa menetelmää hyödynnetään myös esimerkiksi Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan sekä Johnson & Johnsonin koronarokotteissa. Samoin Gamaleyan Instituutin Sputnik V-rokote toimii tällä periaatteella.

AstraZenecan, Gamaleyan sekä Johnson & Johnsonin kantajavirusteknologiaan pohjaavilla rokotteilla on suuri globaali merkitys

Molemmat lähinaapurimme ovat jo tuottaneet käyttöön hyväksytyn, kantajavirukseen pohjaavan koronarokotteen. Ruotsalais-brittiläisen AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston koronavirusrokote, ChAdOx1 nCoV-19, hyväksyttiin käytettäväksi Britanniassa 30.12.2020. Rokote on saanut käyttöluvan sen jälkeen myös Intiassa, Argentiinassa ja Meksikossa.  Venäläisen Gamaleyan Instituutin Sputnik V –rokote on puolestaan jo hyväksytty käyttöön ainakin Venäjällä, Valko-Venäjällä, Argentiinassa, Algeriassa ja Boliviassa.

AstraZenecan rokote on parhaillaan Euroopan lääkeviranomainen (EMA) rullaavassa arvioinnissa. Käsittelyä on hidastanut Modernan ja Pfizerin tutkimuksia takkuisammin sujunut laaja tehotutkimus, jossa tapahtui inhimillinen virhe annostelussa. Osa rokotetuista sai ensimmäisellä antokerralla vain puolikkaan suunnitellusta annoksesta. Yllättäen rokotteen suojateho oli näillä vajaalla 1 400 rokotetulla parempi (90 %) kuin suuremmalla määrällä suunnitellun annoksen saaneita (62 %). Kaikki osallistuneet saivat tehosteena normaaliannoksen. Tulosten analysointia vaikeuttaa myös se, että puolikkaan annoksen saajissa ei ollut lainkaan yli 55-vuotiaita, eikä tulosten julkaisuvaiheessa (Linkki artikkeliin: Lancet 2021; 397:99-111) ylipäätään yli 70-vuotiaita ollut kuin 224.

Tutkimuksen etenemistä hidasti myös yhden tutkittavan sairastuminen hermostoon kohdistuvaan sairauteen, myosiittiin (BLOGI: Töyssyjä Astrazenacan Covid-19-rokotteen kliinisessä tutkimuksessa) ja (BLOGI: Astrazeneca sai luvan jatkaa koronarokotteen kliinistä tutkimusta).

Vaikka AstraZenecan tutkimus on pienempi verrattuna Pfizerin (noin 43 500 osallistujaa) ja Modernan (yli 30 000 osallistujaa) tutkimuksiin, on rokotteen suojavaikutus perusterveillä 18-55-vuotiailla mielestäni kiistaton (Kuva artikkelissa Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2: an interim analysis of four randomised controlled trials in Brazil, South Africa, and the UK. Lancet 2021; 397: 99-111).

Rokote näyttää myös hyvin tehokkaasti ehkäisevän vaikeita tautimuotoja. Toisaalta on hyvä tiedostaa, että oireettomia infektioita rokote näyttää ehkäisevän heikosti: kun 6 600 tutkittavalta etsittiin viikoittain oireetonta koronatartuntaa, niin rokotetuilta löytyi 29 tartuntaa ja kontrolleilta vain hiukan enemmän eli 40 tartuntaa. Tämä viittaa siihen, että myös rokotetut voivat tartuttaa tautia, joten suojatoimenpiteistä ei voi luopua rokottamisen jälkeen. Tulos sopii hyvin aiempiin apinakokeiden tuloksiin, jossa rokote lievensi tautia, mutta ei vähentänyt viruksen määrää nenäontelossa.

Adenovirusrokotteiden ongelmaksi on ajateltu itse kantajavirukseen muodostuvaa puolustusvastetta, ja sen vuoksi tehosteannoksen heikkoa tehoa. Osalla voi myös olla jo aiemmasta adenovirusinfektiosta johtuvaa immuniteettiä kantajavirusta kohtaan. Tätä ongelmaa Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokotteessa pyritään ratkaisemaan käyttämällä sellaista adenovirusta, joka ei infektoi ihmisiä. Toisaalta esimerkiksi Johnson & Johnson tutkii rokotteen tehoa myös yhden pistoksen annostelulla. Sputnik V –rokotteen hienous puolestaan piilee siinä, että tehosteannoksen antamiseen käytetään eri adenovirusta kuin ensimmäisessä annoksessa.

Sputnik V –rokote on osoittautumassa erittäin tehokkaaksi oireista covid-19-tautia vastaan

Vaikka venäläisestä Sputnik V –rokotteesta EU:lla ei ole hankintasopimusta, eikä se ole arvioitavana EMA:ssa, on ollut mielenkiintoista seurata rokotteen tutkimusten etenemistä. Elokuussa alkaneen laajan tehotutkimuksen (tavoite 40 000 osallistujaa) välianalyysin perusteella pohjaten 22 000 tutkittavan tietoihin rokotteen suojateho on erinomaisen hyvä, yli 90 %. Raportoitujen, mutta vielä tiedelehdissä julkaisemattomien tulosten perusteella 78 koronatapauksesta 62 esiintyi henkilöillä, jotka saivat lumelääkettä (lumelääkettä ja rokotetta saaneiden suhde oli 1:3). Yhteensä vakavan covid-19-taudin sai 20, joista yksikään ei raportin mukaan kuulunut rokotetta saaneiden ryhmään. Näiden tulosten perusteella ei ole yllättävää, että rokote on jo otettu käyttöön useassa maassa, ja että noin 30 maata on kiinnostunut hankkimaan rokotetta. AstraZeneca tutkii myös mahdollisuutta hyödyntää Sputnik V -rokotteen kantajavirusta omassa rokotteessaan.

Johnson & Johnsonin rokotteen tuloksia odotetaan jo tämän kuun aikana

Sputnik V ei vaikuta meidän suomalaisten koronarokotteiden saatavuuteen. Tässä suhteessa olennaisempaa on, saako Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokote myyntiluvan, ja millaisia tuloksia saadaan Johnson & Johnsonin laajasta rokotteen tehoa selvittävästä tutkimuksesta. Johnson & Johnsonin rokotteen tehoa (sekä yhdellä että kahdella annoksella) tutkitaan parhaillaan USA:ssa ja Etelä-Amerikassa. Nopeimmin tuloksia odotetaan yhtenä annoksena annettavan rokotteen suojatehosta. Kyseisen ENSEMBLE-tutkimuksen tavoite, 45 000 osallistujaa, saavutettiin 17. joulukuuta. Koska ilmaantuvuus tutkimusalueilla on edelleen suurta, tietoja suojatehosta odotetaan tulevan jo tämän kuun aikana. Jos suojateho on hyvä, voi EMA:n jo käynnissä oleva rullaava arviointi rokotteen osalta valmistua helmi-maaliskuussa. ENSEMBLE-tutkimuksen rinnalla menee ENSEMBLE 2 -tutkimus, jossa selvitetään suojatehoa, kun rokote  annetaan kahtena annoksena.

Koronarokotteiden tutkimus etenee nopeasti. Tässä kirjoituksessa käsiteltyjen rokotteiden lisäksi kliinisissä tutkimuksissa on WHO:n tietojen perusteella yhteensä 63 eri rokotekandidaattia. Ne edustavat sekä perinteisiä rokotteita (kliinisissä tutkimuksissa on yksi heikennettyyn virukseen pohjaava rokote ja yhdeksän inaktivoituun virukseen pohjaavaa rokotetta) että uusilla rokoteteknologioilla valmistettuja rokotteita (15 DNA- tai RNA-rokotetta, 19 proteiinipohjaista, 17 kantajaviruksiin pohjaavaa ja kaksi viruksen kaltaisiin partikkeleihin perustuvaa). 20 hanketta on jo laajoissa tehoa selvittävissä tutkimuksissa.

Globaalin koronatilanteen huomioiden on erinomaista, että tehokkaita rokotteita on pystytty valmistamaan ainakin kolmella eri teknologialla: Pfizerin ja Modernan RNA-rokotteiden sekä kantajaviruksiin perustuvien rokotteiden lisäksi myös inaktivoituihin viruksiin pohjaavat rokotteet vaikuttavat tehokkailta.

Artikkelikuva: Tumisu Pixabaystä


Sinun terveytesi on tutkimustyömme tavoite. Tutkimus kerrallaan parannamme suojaasi vakavia tauteja vastaan. Osallistumalla tutkimukseen tänään, saat rokotteen, joka huomenna kuuluu kaikille. 

Osallistu

Kommentoi