BLOGI: INFORMAATIOTA JA DISINFORMAATIOTA

3.8.2021

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Mielipiteen- ja sananvapaus on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista. Onneksi elämme yhteiskunnassa, missä erilaisten näkemysten esille tuominen on mahdollista. Tärkeää kuitenkin on, että esitetyt tiedot ovat ajantasaisia ja todenperäisiä, eivätkä ainakaan tietoisesti harhaan johtavia. Lääkäreiden, samoin kuin muun terveydenhuollon henkilöstön, osalta vaatimukset laadukkaan viestinnän osalta ovat erityisen korkeita. Näin myös koronarokotteiden osalta.

Koronarokotteisiin liittyy paljon virheellisiä ja/tai harhaanjohtavia väitteitä

Maailmalla liikkuu huomattava määrä väärää tietoa liittyen koronarokotteisiin. Myös suomalaisilta sivustoilta löytyy virheellisiä väittämiä, joista osaa sanotaan lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon henkilöiden näkemyksiksi. Kommentoin alla joitain selvästi virheellisiä tai harhaanjohtavia väitteitä.

1)  WHO:n mukaan lapsia ei tule rokottaa.

  • Todellisuudessa WHO katsoo, että Pfizerin ja BioNTech’n rokote soveltuu yli 12-vuotiaille ja suosittaa riskiryhmiin kuuluvien 12–15-vuotiaiden rokottamista. (https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/covid-19-vaccines/advice).
  • ”WHO’s Strategic Advisory Group of Experts (SAGE) has concluded that the Pfizer/BionTech vaccine is suitable for use by people aged 12 years and above. Children aged between 12 and 15 who are at high risk may be offered this vaccine alongside other priority groups for vaccination. Vaccine trials for children are ongoing and WHO will update its recommendations when the evidence or epidemiological situation warrants a change in policy.”

2) Käytettäviltä koronarokotteilta puuttuu virallinen myyntilupa.

  • Rokotteiden hyväksynnässä EU:n alueella on normaali käytäntö, että aluksi rokote saa ehdollisen myyntiluvan pohjaten faasi 3 -tutkimuksiin. Tässä ei siis ole mitään erikoista tai poikkeuksellista koronarokotteiden osalta. 

3) Rokotteita ei ole tutkittu alle 16-vuotiailla, raskaana olevilla, monisairailla eikä Covid-19-taudin sairastaneilla. Lasten koronarokotetutkimukseen osallistuvat altistetaan vaaralliseen kokeiluun.

  • Lapsille suunnatussa koronarokotetutkimuksessa, johon Rokotetutkimuskeskus osallistuu,  käytetään Pfizerin ja BioNTech’n Comirnaty-rokotetta, jota on tutkittu 12–15-vuotiailla (www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2107456). Myös nuorempien lasten osalta on jo tehty faasin 1 -tutkimus, jossa on selvitetty sopiva rokoteannos. Rokotteen tutkimus on edennyt loogisesti siten, että ensin sitä on tutkittu yli 16-vuotiailla (myös vakavan koronataudin riskiryhmiin kuuluvilla), sitten 12–15-vuotiailla ja nyt sitä nuoremmilla.
  • Kyseessä ei ole kokeilu, vaan kliininen tutkimus. Suomessa tutkimuksen on hyväksynyt  Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, sekä Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta, TUKIJA.

4) Covid-19- taudin sairastaminen antaa paremman suojan kuin rokotus, josta aiemmin tautiin sairastuneilla on kohonnut riski saada haittavaikutuksia.

  • Suoja voi tosiaan olla parempi taudin sairastaneille johtuen laaja-alaisemmasta puolustusvasteesta koronaviruksen eri osia vastaan. Toisaalta rokotteilla voidaan saada korkeampia vasta-ainetasoja kuin sairastetun taudin jälkeen. Oleellista on kuitenkin suojata rokotteella niitä, jotka tautia eivät ole saaneet. Sairastettu tauti ei ole myöskään este koronarokotteen ottamiselle.

5) Rokotus ei anna riittävää suojaa Covid-19-taudin tartuntaa vastaan. Maailmalta on raportoitu tuhansia tapauksia, joissa henkilö sairastuu koronaan rokotuksesta huolimatta.

  • Tämä on toki totta, sillä koronarokotteiden antama suoja ei ole 100 %. Niin Pfizerin, Modernan kuin AstraZenecan rokotteiden osalta suoja on virusvariantista riippuen sairaalahoitoa vaativaa korontautia vastaan 88–95 %, mikä on erinomaisen hyvä. Jos maailmalla on ollut kymmeniä tuhansia henkilöitä, jotka ovat saaneet covid-19-taudin rokotuksesta huolimatta, niin samaan aikaan rokotteet ovat estäneet miljoonia tautitapauksia.

6) Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut koronarokotteista huomattavasti enemmän haittailmoituksia kuin aikoinaan narkolepsiaa aiheuttaneesta Pandemrix-rokotteesta.

  • Ilmoitettujen haittavaikutusten osalta on hyvä huomata, että ilmoitetulla tapahtumalla (esimerkiksi kuolema) ja rokotuksella ei välttämättä ole ollut syy-seuraussuhdetta, vaan ainoastaan ajallinen yhteys. Haittavaikutusilmoitukset ovat ilmoittajan omia havaintoja eivätkä ne tarkoita, että rokotteen ja havaittujen vaikutusten välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu. Lisäksi valtaosa haittavaikutuksista on ollut odotettuja rokotereaktioita, kuten kuumereaktioita, paikallisreaktioita jne. Toki koronarokotteisiin on liittynyt myös vakavia haittavaikutuksia, kuten adenovirusrokotteisiin liittyneet vakavat verenhyytymisjärjestelmän häiriöt. Näihin on liittynyt myös valitettavia kuolemantapauksia. Vastaavasti mRNA-rokotteisiin yhdistetään tehosteannoksen jälkeinen sydänlihastulehduksen riski nuorilla miehillä. Onneksi valtaosassa tapaukset ovat olleet lieviä ja ohimeneviä (https://rokotetutkimus.fi/blogi-koronarokotteet-ja-sydanlihastulehdus/). Haittavaikutusten seuranta toki jatkuu ja on erityisen tärkeää lasten ja nuorten osalta.

7) Kun koronarokotteiden tehoksi ilmoitetaan yli 90 %, puhutaan suhteellisesta riskin vähenemisestä (RRR). Absoluuttisen riskin väheneminen (ARR), joka on kaikilla koronarokotteilla noin 1 %, kertoo paremmin rokotteen hyödystä.

  • Suhteellinen riskin väheneminen kertoo, kuinka paljon rokotus altistustilanteessa vähentää taudin todennäköisyyttä rokottamattomaan verrattuna. Tämä suoja on kaikilla Suomessa käytössä olevilla rokotteilla erinomaisen hyvä, yli 90 %. Absoluuttinen riskin väheneminen taas riippuu siitä, kuinka yleinen tauti on. Mitä todennäköisempää altistuminen infektiolle on, sitä lähemmäksi absoluuttinen riskin väheneminen tulee suhteellista riskin vähenemistä. Koska covid-19 on erittäin yleinen infektio, muodostuu absoluuttinen riskin väheneminen ajan kuluessa huomattavan korkeaksi. Aiheesta löytyy yksityiskohtaisempi kirjoitus (https://rokotetutkimus.fi/blogi-absoluuttinen-vai-suhteellinen-rokotesuoja/).

8)  Lasten tartuntamääriä pyritään Suomessa kasvattamaan, jotta Rokotetutkimuskeskuksen koronarokotetutkimus saadaan toteutettua.

  • Tutkimuksen kannalta taudin ilmaantuvuudella ei ole merkitystä, koska rokotteen tehon osoittamiseen riittää vähäinen koronatapausten määrä. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on  määrittää sopiva rokoteannos eri ikäryhmissä, selvittää millainen puolustusvaste rokotteella saadaan lapsilla, kartoittaa millaisia rokotereaktiota aiheutuu ja varmistaa, että lapsilla rokotteeseen ei liity mitään yllättäviä haittoja. Nämä keskeisimmät tavoitteet saavutetaan riippumatta vallitsevasta koronatilanteesta.

Lopuksi vielä muistutus mittasuhteista. Jos muutama lääkäri väittää jotakin, se ei tarkoita, että yleisesti lääkärit ovat tätä mieltä, saati alan asiantuntijat. Jos esimerkiksi 25 suomalaista lääkäriä allekirjoittaa vetoomuksen, se tarkoittaa, että noin 27 275  Suomessa asuvaa lääkäriä ei ole sitä allekirjoittanut.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus pyrkii lisäämään tietoa rokotteista ja on sen vuoksi mukana toteuttamassa lasten koronarokotetutkimusta: (https://rokotetutkimus.fi/tutkimukset-cpt/covid-19-rokote-tutkimus-alle-12-vuotiaille-6-kk-11-v/).


Sinun terveytesi on tutkimustyömme tavoite. Tutkimus kerrallaan parannamme suojaasi vakavia tauteja vastaan. Osallistumalla tutkimukseen tänään, saat rokotteen, joka huomenna kuuluu kaikille. 

Osallistu