BLOGI: COVID-19-ROKOTTEIDEN TUTKIMUKSESSA ON MENEILLÄÄN RATKAISEVAT VAIHEET

24.8.2020

Mika Rämet
lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

COVID-19 sai aikaan maailmanlaajuisen ponnistelun toimivan rokotteen käyttöönsaamiseksi. Rokotteen kehittäminen tuli mahdolliseksi tammikuussa 2020, kun Kiina julkaisi SARS-CoV-2–viruksen geneettisen koodin. Ensimmäinen potentiaalinen rokoteannos valmistui tiettävästi vain 42 päivää tämän jälkeen, ja kyseinen Moderna Therapeuticsin kehittämä RNA-rokote annettiin ensimmäiselle vapaaehtoiselle tutkittavalle maaliskuussa 2020.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/amerikkalaisvapaaehtoinen-sai-ensimmaisena-ihmisena-koevaiheessa-olevan-covid-19-rokotteen-suomalaisasiantuntija-kertoo-miksi-uutta-teknologiaa-hyodyntavaan-rokotteeseen-pitaa-suhtautua-suurella-varauksella/7769670#gs.d9nqyv

Sairastettu COVID-19-tauti saa aikaan suojaavan immuniteetin

Keskeinen asia rokotteen kehittämisessä on tietää suojaavan immuunivasteen laatu. Koronaepidemian alkuvaiheessa huhtikuussa Etelä-Koreasta levisi huolestuttava käsitys jo kerran sairastuneiden mahdollisuudesta saada nopeasti uusi tartunta. Onneksi tieto osoittautui virheelliseksi, sillä se olisi tarkoittanut, että taudin sairastaminen ei anna suojaavaa vastustuskykyä. Tällöin myös toimivan rokotteen kehittäminen olisi ollut hyvin vaikeaa.

Tieto sairastetun COVID-19-taudin aiheuttamasta immuunivasteesta on lisääntynyt nopeasti. Erittäin arvostetussa Cell-tiedelehdessä raportoitiin elokuussa, että vakavan taudin sairastaneiden lisäksi myös lieväoireiset COVID-19-potilaat samoin kuin oireettomat SARS-CoV-2-virukselle altistuneet henkilöt kehittävät hyvän soluvälitteisen suojavasteen koronavirukselle (Sekine, T. & al. T cell immunity in convalescent individuals with asymptomatic or mild COVID-19, Cell 2020.) Tämä on erittäin hyvä tieto ajatellen sekä laumasuojan kehittymistä että rokotteiden toimivuutta. Tämän hetken tiedon valossa näyttää siltä, että sairastetusta taudista jää suoja, joka kestää vähintään kuukausia, mutta todennäköisesti vuosia. Huojentavaa on myös se, että SARS-CoV-2-virus kopioi itsensä sangen tarkasti, jolloin immuunivasteelta välttyviä viruksia syntyy epätodennäköisemmin.

COVID-19-rokotteita kehitetään useilla erilaisilla teknologioilla

COVID-19-rokotteita on kehitetty hyödyntäen sekä perinteisiä rokotekehitysteknologioita että uudempia viruksen rakenteen tuntemiseen pohjaavia menetelmiä.

https://www.duodecimlehti.fi/duo15608

Rokotteet voidaan karkeasti jakaa seitsemään eri tyyppiin. Perinteisiä teknologioita edustavat inaktivoituja ja heikennettyjä viruksia sisältävät rokotteet. Uudempia rokoteteknologioita edustavat viruksen osan tai osien tuottoon, virusten kaltaisiin kappaleisiin, kantajaviruksiin sekä geneettiseen koodiin perustuvat DNA- ja RNA-rokotteet. Viimeksi mainittuja DNA- ja RNA-rokotteita ei esimerkiksi ole vielä hyväksytty käyttöön minkään infektiosairauden ehkäisyyn, vaikka näistä erityisesti RNA-rokoteteknologia on hyvin lupaava. Samoin kantajaviruksiin pohjaavista rokotteista on vielä sangen rajallisesti kokemusta, lupaavimpien tulosten liittyessä esimerkiksi ebolaa vastaan kehitettyihin adenoviruspohjaisiin rokotteisiin. Koronarokotteiden kehitys tuleekin todennäköisesti nopeuttamaan näiden uusien rokoteteknologioiden laajempaa hyödyntämistä tulevissa rokotteissa monia  infektiotauteja vastaan.

COVID-19-taudin suhteen on saatu lupaavia tuloksia useilla eri rokotteilla. Esimerkiksi apinoihin kohdistuvissa tutkimuksissa sekä kemiallisesti inaktivoitua koronavirusta sisältävä rokote että adenovirusvektoriin pohjaava rokote antoivat kumpikin sangen hyvän suojavaikutuksen kokeellisessa infektiossa.

Ihmisiin kohdistuvissa kliinisissä kokeissa on saatu lupaavia rokotevasteita niin Oxfordin yliopiston kehittämällä adenovirukseen pohjaavalla rokotteella kuin Moderna Therapeuticsin ja Pfizerin RNA-rokotteilla. Tällä hetkellä kehitetään yli 200 eri rokotetta, joista jo useita kymmeniä on siirtynyt ihmisiin kohdistuvaan vaiheeseen. Laajaan kolmanteen faasiin on myös jo edennyt useita rokotteita.

Oxfordin yliopiston simpanssin ChAdOx1-adenovirukseen pohjaava rokote on tämän hetken kärkihanke maailmassa

Vaikka Venäjä on jo hyväksynyt käyttöön oman Sputnik-rokotteensa, tutkimuksellisessa mielessä pisimmällä on Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittämä heikennettyyn simpanssin adenovirukseen perustuva rokote, johon on liitetty SARS-CoV2-viruksen piikkiproteiini.

https://yle.fi/uutiset/3-11490420

Jo julkaistussa rokotevasteita selvittäneessä vaiheen kaksi tutkimuksessa (yli tuhannen tutkittavan aineisto) havaittiin, että rokote nosti toivotusti koronavirusta neutraloivien vasta-aineiden määrää ja sai aikaan myös soluvälitteisen immuunivasteen käynnistymisen. Vaste havaittiin 91 prosentilla rokotetuista yhden rokoteannoksen jälkeen, ja kaikilla tutkittavilla tehosteannoksen jälkeen. Tällainen laaja-alainen vaste tarjoaa hyvin todennäköisesti suojaa COVID-19 vastaan.

Oxfordin yliopiston kehittämän rokotteen suojateho selviää syksyn aikana

Oxfordin yliopiston kehittämän adenovirusvektoriin pohjaavan rokotten tehoa ja turvallisuutta tutkitaan parhaillaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä ainakin Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Koska taudin ilmaantuvuus noin 200 miljoonan asukkaan Brasiliassa on ollut viime viikkoina noin 40 000 uutta tapausta päivässä eli noin joka 5 000. ihminen sairastuu päivittäin, ei rokotteen suojatehon selville saamiseen mene kovin montaa viikkoa. Rokotteen voi karkeasti sanoen olevan riittävän tehokas käyttöön, jos se estää vähintään puolet sairaalahoitoa vaativista tautitapauksista. Näin ollen suojatehon toteamiseen riittää joitain kymmeniä vakavasti sairastuneita. Siten rokotteen teho saadaan sangen luotettavasti selvitettyä jo syksyn aikana, vaikka rokotevasteen muodostumista rokotetuilla joutuukin odottamaan noin kaksi viikkoa ja sairaalahoidon tarve ilmenee tyypillisesti vasta sairauden ensimmäisen viikon jälkeen.

Kyseinen adenovirusvektoriin pohjaava rokote annetaan tyypilliseen tapaan pistoksena lihakseen. Apinoille näin annosteltu rokote ei antanut ns. steriloivaa immuniteettiä, vaan lisääntymiskykyistä virusta esiintyi rokotettujen nenänielussa. Tämä vaikuttaa siihen, ovatko rokotetut tartuttavia viruksen suhteen.  Tuoreen hiirillä tehdyn tutkimuksen perusteella nenäsumutteena annettu rokote voisi saada aikaan paremman suojavasteen. (Hassan, O. & al. A single-dose intranasal ChAd vaccine protects upper and lower respiratory tracts against SARS-CoV-2. Cell 2020.)  Suomalaisessa Kalle Sakselan johtamassa, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä toteuttamassa hankkeessa pyritään juuri tällaiseen nenän limakalvoille annettavaan adenovirukseen pohjaavaan rokotteeseen.

Kohti normaalia elämää – lisää tutkimuksia kuitenkin tarvitaan

Koronarokotetutkimukset eivät kuitenkaan lopu tähän, vaikka tutkimustulokset olisivat kuinka hyviä tahansa. Nyt meneillään olevassa tutkimuksessa rokotetta testaan pääosin terveillä aikuisilla, joten suojateho lapsilla, vanhuksilla ja riskiryhmillä jää selvitettäväksi myöhemmissä tutkimuksissa. Lasten rokottamiselle ei ole onneksi  erityistä kiirettä. Tauti on tyypillisesti lapsille sangen lieväoireinen ja toisaalta lasten merkitys epidemian leviämisessä on yllättävän pieni, toisin kuin yleensä hengitystieinfektiossa.

Seuraavat viikot ovat erittäin mielenkiintoisia koronarokotteiden suhteen. Pidän todennäköisenä, että Oxfordin yliopiston rokote antaa vähintäänkin taudin vaikeusastetta lieventävän suojan useimmille rokotetuista, ainakin tehosteannoksen jälkeen. Myös moni muu rokote vaikuttaa eläinkokeiden ja alustavien kliinisten rokotetutkimusten perusteella lupaavalle. Kun jaksamme noudattaa koronataudin leviämisen ehkäisyyn annettuja ohjeita vielä muutaman kuukauden, niin sen jälkeen voimme rokotteiden ansioista todennäköisesti alkaa palata jälleen kohti normaalia elämää.


2 kommenttia artikkeliin “BLOGI: COVID-19-ROKOTTEIDEN TUTKIMUKSESSA ON MENEILLÄÄN RATKAISEVAT VAIHEET”

  1. sirkku seila

    Tiedustelen, onko teillä tietoa kiinalaisen rokotteen tehosta? Kiinalaisethan ovat lehtitietojen mukaan kehittäneet toimivan rokotteen, jotta maassa jo laajasti käytetään.

    • Elina Heinämäki

      Hei! Kiinalaisen rokotteen suojatehosta ei ole vielä riittävästi tietoa, vaikka lupaavalta näyttää. Kiinan hyvä koronatilanne on hidastanut rokotteen tehon selvittämistä, vaikka rokotettuja tosiaan on jo paljon.

Kommentoi